perjantai 29. toukokuuta 2009

Euroopan kansalaisia?


Teräs - ja hiiliunioni oli välttämätön. Ranskan rauta ja Saksan hiili olivat molempien haluamia ja niiden takia jauhettiin tuhoa vuosisadasta toiseen myös naapureille, pienille Benelux-maille.
Hieno ja reaalinen alku EU:lle! (EEC, EY)

Suomi ei ole koskaan liittynyt EU:hun, Suomi liittyi EY:hyn. Tästä yhteisöstä on joitakin jämiä jäljellä, esimerkiksi se EY-tuomioistuin, joka meitä muistaa ihmisoikeusasioissa ja ympäristöasioissa - ja syytä onkin.

Vastustin ponnella liittymistä, toimin aktiivisesti, olin jopa paneeleissa alustajana ja väittelijänä mm. Olli Rehn vastapuolena. Vaan hävisin, ja siis turpa kiinni ja ole mukana yhteisössä, kehitä sitä ja ota hyöty irti.

Ne vastustamisen syyt ovat kyllä yhä olemassa. Edelleen isot pojat sanelevat ja saavat parhaat edut, edelleen päätäntämekanismi on kallis ja byrokraattinen, edelleen maatalouden tukeminen kohdistuu mielestäni älytömällä tavalla ja varastaa budjetista pääosan. Ja missä se kuuluisa subsidiariteettiperiaate onkaan - ei ainakaan siinä, että ihmiset olisivat kiinnostuneita heitä koskevista päätöksistä eli edes menisivät äänestämään. Läheisyyttä on Suomessa jopa vähennetty: läänit ovat suurentuneet ja maakuntahallintojakin liitetään toisiinsa. Se luvattu harmonisointikin on toteutumatta ja EU-maat ovat aivan eri viivalla mm. palkoissa ja veropolitiikassa.
Päätöksiä ei saada oikein aikaan muissa kuin nippeliasioissa, koska isoissa asioissa täytyy vallita konsensus. Miksi meillä on leipäjonoja ja työttömyyttä, kun vapaa talous ja palvelujen ja työvoiman säännöstelemätön liikkuminen takaa onnen kaikille. Ja edelleen on protektionismia jopa EU:n sisällä.
EU:ssa vallitsee markkinoiden moraali, ei ihmisen: talous ajaa ohi humaanin päätöksenteon.

Mutta eihän liittyminen ollutkaan oikeasti asiakysymys: äänestäjähän sai oikeasti näyttää kuuluvansa länteen ja näyttää idän isolle veljelle!

Isot maat saavat paljon anteeksi esimerkiksi finanssipolitiikassa. Isot saavat painostaaa ja kiristää. Ranska jopa saa parlamentin kokoontumaan kahdessa paikassa: onko turhempaa kuin lastata asiakirjoja ja kokousmateriaaleja ja välineitä rekkaan ja ajaa Strassbourgiin tullakseen taas Brysseliin, rakentaa hallintopalatsit kahteen paikkaan, maksaa matkoja ja majoittumisia molempiin suuntiin.

Näköpiirissä on minusta - monesta muustakin - pelottavia asioita. Eu-perustuslaki vie selvästi kohti liittovaltiota presidentteineen ja puolustusjoukkoineen ja se on pakko kansanäänestyksissä hyväksyä tai tulee uusi kansanäänestys, tarpeeksi monta kertaa. Uudet jäsenmaat ovat niin poikkeavia sekä taloudeltaan että yhteiskunnallisesti, että ongelmia on ja tulee. Venäjä eristetään jälleen -tämä on se kaikkein pelottavin juttu, Venäjän täytyy taas terhennellä, perustaa omaa blokkiaan?
Turkki ei kelpaa islamin takia - oikea syy voisi olla talouden ja yhteiskunnan riittämätön kunto? Pääomat liikkuvat täysin säännöstelemättä edelleen. Ihmiset eivät liiku vapaana työvoimana vaan sosiaalisista syistä, eriarvoisuus lisääntyy.

Miksi luoda uusi sotaorganisaatio jälleen kerran? Jos YK olisi vahva, ei tarvitsi edes NATOa, mutta YK sivuutetaan ja sen arvovaltaa murennetaan tarkoituksella. Kuvitteellinen tilanne: kaupan kilpailu kovenee tarpeeksi talousblokkien välillä, ja vastakkain ovatkin NATOn tynkä ja EU-joukot...

Kyllä, hyviä asioita on. Upeaa on mm. Shengen-matkustaminen, yhteinen valuutta, ihmisten luonnollinen kanssakäyminen. Itsekin olen nauttinut mm. Comenius-tukea (Otsikkokuva on kuva Comenius-vieraista soutuharjoituksissa). Inflaatio ja lainakorot ovat järjellisiä ja yhteinen raha on superupea juttu. Ja on se turvallisuuskin lisääntynyt.

Olemme kotonamme Euroopassa. Ja enemmän kotonamme voisimme olla, kun kävisimme äänestämässä.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Yhtenäisestä euroopasta, vaikka ei tasa-arvoisesta todennäköisesti koskaan, on ainakin toivottavsti se etu, että se tulee pienentämään merkittävästi euroopan sisäisiä sotilaallisia yhteenottoja. Lisäksi Eu:n tulee saada yksi taho joka puhuu koko alueen yhteisellä äänellä, siis se tuleva "ulkoministeri". Tosin tässäkin sen äänen tulee todellakin olla koko alueen ääni, ei vain keskieuroopan suurten.

Seuraava kuullostaa sinänsä pahalta. Mutta jos liittovaltion muodostamalla EU saa kehitettyä itsestään voiman jolla on valtaa ja voimaa pistää kampoihin USA:lle, toimia välittäjänä suurten maiden välillä ja rauhoittaa euroopan sisäiset sotilaalliset ristiriidat, niin olisin jopa valmis osin luopumaan itsenäisyydestämme.

Markku kirjoitti...

EU:n perusajatus on rauha, mutta se on nyt jossakin taustalla, toisarvoisena.
Olet oikeassa: USA pitää saada riviin (kaupallisesti, mutta varsinkin maailmanpoliisina), EU on yksi väline.
Itsenäisyys on hieno asia, mutta
yltiönationalismi on kauhistus. Liittovaltiota en tästä EU:sta silti haluaisi, mutta yhteistä ääntä sille useammin kyllä.