Alta pois, alamäkeä tullaan!

Matti ilmoitti. Matti salasi?
Paljonko eroilmoituksessa piillee sitä, että lautakasa-asiassa voisi sittenkin jotakin löytyä, jos sen oikeuteen veisi, mikä tässä vaiheessa olisi todellinen kuolinisku poliittiselle huippu-uralle. Mikä on jalkojen leikkaamisen syy - varmasti se on todellinen ja aiheellinenkin, miksi ei voi sanoa?

Riskit on varmaan kartoitettu. Silti: irti päivänpolitiikasta tarkoittaa irti julkisuudesta, lausunnonantajana ja syväkurkkuna häntä tuskin kaivetaan esille.
Ja julkisuus tekee poliitikon: ainakin leikkauksesta kerätään kaikki mahdollinen sympatia, mutta mikäpä estäisi sopivaa skandaalinpoikasta kehittelemästä? - Voi sitä Mattia! on paljon parempi kuin unohdus.

Poliittinen status ei vastaa lainkaan parlamentarisia voimasuhteita. Ei Keskusta ole lähelläkään ykköspaikkaa. Valtiosääntökään ei salli, että päämnisterin tilalle noin vain hyppää
toinen poliitikko, periaatteessa hallitus eroaa ja muodostetaan uudelleen.
Olisiko - on - Kokoomuksella todellisena suurimpana puolueena kiristämisen paikka?

Jos nyt pidettäisiin eduskuntavaalit, Keskusta jäisi kolmanneksi. Jostain syystä siis pääministeri ei hajota eduskuntaa, presidentiltähän tämä oikeus vietiin jo.

En näe Keskustalle karismaattista, itsestään selvää johtajaa. Eroava virkamiestyyppi ei sellainen myöskään ole. Alamäkeä ennustan, mutta nythän se ei ole meidän Matin syy, eihän?

Pelottava joululahja

Matti Vanhanen ilmoittaa väistyvänsä Keskustan johdosta. Matti Vanhanen ei siis jatka pääministerinäkään Keskustan kesän puoluekokouksen jälkeen. Marraskuussa leikataan jalat.
Voi surua. Miten maan kuvan nyt käy, kun seksiseikkailija (Kukkahattutäti voisi ehdotella, mitä muuta voisi leikata kuin jalat...) ja lautakasan kätkijä (?) ei viekään suomalaista arvovaltaa maailmalle. Kuka nyt ajaa Kokoomuksen ohi oikealta, kenelle nyt on tärkeämpää kansallinen kuin kansa? Kenelle nyt lautanen laitetaan? Kuka on nyt Suomen seksikkäin mies?

Perustan täten kansanliikkeen: älä jätä meitä!

Parlamentarismi on metka juttu. Vaikka suuri(n) osa Kepun suosiota oli Vanhasen suosiota, Kepu se edelleen on vaalien tulosten mukaan suurin puolue, ei toki enää gallupien tai tositiedon mukaan. Kansanedustajia sillä on riittävästi yhä, ja hallituksessa sen kun jatketaan.
Kysymys kuuluukin, kuka on seuraava pääministeri - ja onko hän ihan yhtä paljon vai peräti enemmän vietävänä pässinä Kokoomuksen narussa.
Totuus nimittäin on, että nykyinen hallitus on oikeistolaisin hallitus ikinä Suomessa, jos nyt ei hurraaisänmaallisuuden aikaa sentään lasketa.

Oliko ilmoitus erosta joululahja?

Pettynyt, mutten kissaan

We are ready to get this done...(Sanoi uusi maailman toivo, ennalta palkittu Obama.)

Ja höpöt. Eipä tehty päätöksiä kuin maksimissaan kahden asteen lämmönnousun tavoitteesta

ja kehitysmaiden tukemisesta, jonka senkin kehitysmaat kokevat täysin riittämättömäksi.

Syystä: myös meillä on ensin nostettu tuotantoa, nostettu elintasoa ja vasta ylijäämällä on voitu ruveta edes puuhastelemaan luontoarvojen parissa.

Miten voisi maailmaa pelastaa, kun ilmastoa suojelemalla menetetään kilpailuetu? Suojelu on kallista eikä tuota voittoa. Tästä kai oikeastaan oli ja on kysymys, kun sopimusta ei saatu aikaan.

Jokaisen kuitenkin pitää työnsä hoitaa, tavallisten ihmisten ainakin. Huippujohtajan työ vain näyttää olevan kansallinen kaupallinen etu, ei maailman pelastaminen.

Tavallisen ihmien tehtäväksi jää tällä menetelmällä edelleen kulutuksen lisääminen.

Luulin jo, edes hiukan, että alkaisi tulla rajoituksia, toimenpiteitä, jopa maksamista. Edes alku.

Ai miksi Trilli-kissan kuva? Mallina hän siinä on siitä, että hän hoitaa kissan normaalityön lisäksi näköjään itkuhälyttimen vahtaamisenkin. Tekee työnsä ja ylikin toisin kuin huippujohtajat.

Ja silti hänkin jättää hiilijalanjälkeä kymmenesosan ison koiranrotkaleen jäljestä ja noin puolet citymaasturin jäljestä - aina sopii unohtaa, että citymaasturikin on vain ripaus ihmisen kokonaispanoksesta tuhoon.

Hyviä päätöksiä

Lappeenrannassa oli tapana, että keväällä sai viedä puutarhajätteet keräyslavalle omalla asuinalueellaan. Joutsenossa tapa säilyi (syksyllä) vielä alueliitokseen asti, ja saavutettuna etuna sitä jatkettiin.
Mitäpä lappeenrantalaiset? Lavalle ja sen viereen kertyi kaikkea mahdollista: maaleja, romua, purkujätettä, elektroniikkaa, akkuja - puutarhajäte ei oikein mahtunutkaan ajoittain, ja seuraus oli siivoton kasa, lavan vieressä ja lavan oltua jo päiviä poissa. Siis tämä hyvä palvelu lopetettiin.


Asiasta opittiin. Oli tarkoitus aloittaa tämä hieno palvelu uudelleen, nyt valvottuna ja hyvin ohjeistettuna. Rahoitus (45000 euroa) olisi järjestynyt Ekomaksua korottamalla, siis budjetin ulkopuolelta, senkin olisi jäteyrittäjä kerännyt laskutuksensa yhteydessä. Ekomaksun korotus näytti kamalalta, kymmeniä prosentteja se oli: sekö lie pelottanut, kun ympäristölautakunta suuressa viisaudessaan äänin 8 - 6 päätti olla aloittamatta tapaa uudelleen. Samalla homma loppui tasa-arvosyistä tietysti joutsenossakin. Tasa-arvolla perusteltiin lavahomman loppuakin: kerrostaloasukkaat eivät siitä hyötyisi, mutta joutuisivat maksamaan korotettua ekomaksua.

Omakotiasukkaat kiittävät ja kumartavat ja ajavat kukin pieniä kuormiaan peräkärreillään Toikansuolle, sen sijaan että homma hoituisi keskitetysti. Kuinkahan tuo istunee meidän ilmasto-ohjelmaamme... Ja ne vanhukset eivät saa siis puutarhajätettä mihinkään.


Se ekomaksu olisi ollut lisää astiakohtaiseen tyhjennykseen meillä ihan kuusi senttiä - vuosimenona siis 13 kertaa 6 senttiä. Säästin siis ihan 78 senttiä, yritän keksiä sille sijoitusmahdollisuuksia... Ehkä joku antaa niitä kommenteissaan. (Olisin voinut maksaa sen ekomaksun korotusen muutamalta kerrostaloasukkaaltakin.)

Miksi näin oikeasti kävi? Tässä jutussa oli keskusteltu etukäteen asia halki valtuustoryhmässä,
joka ei nähnyt astiakohtaista muutaman sentin maksunnousua, tuijotti vain korotusprosenttia. Ja kun ryhmä päätti, oli aika vaikea totisella äänellä alkaa keksiä perusteita vastustaa lautakunnassa, mutta pää oli pidettävä. Ihan samaa etukäteisjyräämistä on päätöksenteko pullollaan, keskustelussa esiin tulevat hyvätkään argumentit eivät vaikuta, kun on sovittu jo.

Ryhmäkuri on kaksipiippuinen juttu. Toisaalta seantaa äänestäjälle tietyn turvallisuuden, hän tietää, miten hänen edustajansa käyttäytyy. Toisaalta se rikkoo lakia (...on päätöksenteossaan riippumaton...) ja usein johtaa poliittisiin, ei järkeviin päätöksiin ja esimerkiksi valtuuston kokous on pelkkää teatteria, päätös on jo tehty.

Seuraavaksi ryhmäkuria esitellään kauppakeskusratkaisussa? Mitä tositiedosta, mitä lapsista, kun kerran ryhmä tietää!

Hajamietteitä lapsesta

Tämä on osasto, johon alan kokoilla lapsiasioita. Eli tämä kai täydentyy, kun jostain kuulen jotakin fiksua.

Onko meillä selkeä mielikuva, millaiseksi haluamme lapsemme kasvavan
Onko se reaalinen, onko se edes hyväksyttävä? Ovatko vanhemmat edes uneksineet yhdessä, saati keskustelleet.

Lapsi oppii katsomalla ja kokemalla. Miehen mallin, naisen mallin.
Mitä hän sinulta oppii, minulta oppii, vain elämällä kanssamme?

Millaista viestiä kehon kieli antaa lapselle? Oletko hänelle aina teeskenteljä?

Aseriisuntakasvatus on kasvatusta konfliktien ratkaisuun väkivallattomasti.
Mutta kasvu tapahtuu kasvattamattakin. Millaisia ovat ratkaisusi, ratkaisuni arkena?
Minäkö väkivaltainen, en ainakaan henkisesti!

Onko tärkeämpi opettaa tietoa kuin toimeen tulemista ihmisten kanssa?
Tietoa saa mistä vain, mutta milloin viimeksi tietoisesti kasvatin?

Miten niin hyvästä perheestä ja niin hyvin kavattamalla saatiin aikaan niin epäonnistunut lapsi - vai olisiko hän sittenkin vain erilainen kuin epärealistinen mielikuvasi, onnistunut omassa tavoitemaailmassaan. Onneksi lapsesta ei tullutkaan sinun klooniasi.
Onko lapsi osa perhestatusta ja suoriutumista? Vai onko hän aidosti toivottu, omana itsenään rakastettu, arvokas osa perhettä.

Rakastaminen on toisen hyväksymistä kokonaisena, puutteineenkin, sekä tekoja toiselle ja toisen puolesta.
Näkeekö lapsi rakkautta vai pelkkiä puutteita meissä? Tämäkö on viestimme lapselle keskinäisistä suhteistamme.

Onko tavara rakkautta, sen yritystä ostamalla muiden keinojen puutteessa vai onko lahja vain opittu tapa?
Mitä viestit esimerkiksi monsterilahjalla?
Haavoittaako ei, onko odottaminen ja tavoitteleminen, jopa tekeminen pahasta?

Joiko lapsesi jo kohdussa? Juotko yhä hänen elämäänsä?

Miksi syliin pääsee vain lapsi - onko hellyys vain lapselle? Pääseekö edes lapsi...

Puratko omat unelmasi ja pettymyksesi lapsen harrastuksiin vai annatko hänelle oikeasti avarampaa maailmaa?

Olit itse niin hyvä kaikessa, että masennat lapsesi? Taisit jaksaa kaiken, osata kaiken, tehdä kaiken, kestää kaiken. Ja niin hyvä sinusta tulikin....

Silitätkö koiraa, kun et osaa silittää lasta? Pitääkö lapsen tulkita tunteet, kun voisit ne näyttääkin, jopa sanoakin. Miehille keinoja lisää!

Lapsi voi kokea sinun kauttasi. Mikä on sinulle tärkeää, mitä haluat hänelle näyttää? Mitä et halua...?

Puhunko toista, teen toista? Koskeeko sääntö tai ohje vain muita - ja lasta.

Isä sallii,vaikka äiti kieltää? Vanhemmat kieltävät ja isovanhemmat sanovat: - Pittäähä lapsen saaha. Ja kaikki isovanhemmat tietävät paremmin, mikä on lapselle parasta?

Miksi lapsen utelias, vilpittömän innokas katse sammuu noin kymmenvuotiaana?
Olisiko tarjottu liikaa valmista oman etsimisen ja kokemisen sijaan, vai onko se kypsymistä?

NIMBY

Kun maahanmuuttajia kotoutetaan, alkoholisteja tai mielenterveyspotilaita, entisiä vankeja halutaan sijoittaa yhteiskuntaan, kuntouttaa, valmistaa heitä normaaliin, itsenäiseen elämään, rakennetaan johonkin lähiöön koti (tai "koto", yäk), jossa valvonnan alla sopii sopeutua. Tulokset ovat varsin hyviä, ei ihme, että näitä suositaan raskaan ja kalliin laitosen sijaan.
Sitä paitsi on poliittisesti korrektia tehdä näin.
Puhun kokonaan toisesta asiasta kuin edellisen laman aikaisesta keskuslaitosten alasajosta: säästösyistä sijoitettiin kotoihin omalle paikkakunnalle kaikki, ja laitokset ammattilaisineen, juuri tähän ongelmaan suunniteltuine, tarkoituksenmukaisine tiloineen, varusteineen ja hoitoineen ajettiin alas. Oli melkoinen siirto yksityiseen suuntaan se, laadun kustannuksella.

Mutta, mutta. Kuntoutuskodit sijoittuvat tietenkin asutuksen keskelle - voi sitä kansalaisaktiivisuutta, mikä nousee vastustamaan! Päättäjän puhelin on kuuma, nimilistoja kerätään ja toimitetaan, yleisönosasto täyttyy. Asia on hyvä ja kannatettava, mutta se on NIMBY, Not In My BackYard.
(Muistaako kukaan kuitenkaan yhtään tapausta, jossa oikeita ongelmia on ollut?)

Vastustan suunniteltua Leirin liikekeskusta . Se ei ole nimbyä minulle, mutta koetan saada edes nimby-ilmiön avulla herätystä lähialueella, vaikka naapurivastustus taitaa pikemminkin innostaa päättäjää. (Olen aiemmin perustellut kantaani, niin että se puoli jääköön.)

Tyttären lähellä se vasta soma liikekeskus on. Jo aamusta on ukonturilasta istumassa kaljalla ja huutelemassa herjaa ohikulkijoille. Osa rähjäporukasta ei enää edes pääse lukuisiin alueen kapakoihin, törisevät he siis ulkona, huutelevat, sylkevät ja tupakoivat. Oikein ei nainen yksin voi kulkeakaan alueen läpi, kuitenkin esiimerkiksi junalle, kouluun, päiväkotiin, postiin ja ruokakauppaan on päästävä. (Helsingin ratkaisu näyttää siis loogiselta: lopetetaan koulu, päiväkoti ja kirjasto...)

Joillekuille liikekeskus on toive: maleksiminen shoppaillen koko päivän, nyt myös sunnuntain,
on toiveiden täyttymys ja parasta ajanvietettä. Siinä se päivä mukavasti menee: aloitamme Myllymäestä, puolen päivän aikaan siirrymme Krisseen, sitten Armaadaan, Galleriaan, Kultapiiskuun ja lopulta Leiriin. Autolla tietysti. Hupsista, unohtuiko ostaa ruokaa - ei se mitään, koulusta saa huomenna.

Kunnon liikemies kuitenkin tietää, että ainoastaan kauppa ylläpitää kasvua.
Ei ole hänen ongelmansa, jos kasvu on joltakin toiselta pois. Siis taas uusi keskus,vaikka entisissäkin on käyttämätöntä tilaa.

Oikein hyvä nimbyily on toteutunut Taalikkalassa (luulin kylää Kasukkalaksi, kun koulu on Kasukkalan koulu). Louhos on tulossa lähelle asutusta, jo toinen. Rekkaralli tulee olemaan hirmuinen, jopa 130 kasettirekkaa lisää ( ja muu liikenne) päivässä, melu on ainakin aluksi hirmuinen, kunnes päästään kallion sisään - mäki on vielä kylään päin kallellaan . Siis vastustan louhosta, kuten kyläkin, ilman muuta lautakunnassa - asia jäi pöydälle, järjestettiin asukaiden kuulemistilaisuus.
Olen itse cityllä tottunut pahempaankin meluun, juna, lentokone, Paroc, iikenne ym. pitävät kyllä melusta, pölystä ja tärinästä huolen. Mutta lasten koulutie on jalkakäytävillä ja suojateillä, ei kapea Vainikkalantie ilman pientareita, rekkojen seassa. Iso firma tuskin kaatuu -olivat edustajat hyvin asiallisia, tulivat mukavasti vastaan, kertoivat, että juuri missään ei toiminnasta ole tullut huonoa palautetta. Silti!

Ja minä kun aluksi ajattelin kirjoittaa nimbyä vastaan!

Me loiset

Ihan vanhanaikaista on puhua huoltosuhteesta. Silti jo se on niin älytön loogisuudessaan, että kolahtaa päättäjään: ihan kuin vain ansiotyötä tekevä ylläpitäisi tätä yhteiskuntaa.

On niin kätevää "unohtaa" esimerkiksi arvonlisävero, palkaton, valtava määrä työtä vaikka omaishoitajana, kotiäitinä, lastenlasten hoitajana, järjestötyö, eläkeläisten maksamat verot,...

Pitäähän leikkureita ja huononnuksia perustella!

Vielä paljon komeampaa, muodikkaampaa on nyt lyödä samaan tuottamattomuuden nippuun kaikki sellainen työ, josta ei tule aineellisia, so. myytäviä tuloksia! Ns. tuottava työ maksaa kaikkien tällaistenkin yhteiskunnan loistyöpaikkojen palkat. Ettäs tiedät, loinen!

Tuottavuudeksi ei tietenkään lasketa esimerkiksi koulutustason nousua, ihmisistä huolehtimista, päivähoitoa (edes tuottavan työn mahdollistajana), infrastruktuurin ylläpitoa. Kaikki julkiset palvelut ovat kustannuseriä, eivät tuottavuutta. (Mihin kuuluu kuitenkin esim. Sailaksen palkka?) Kun ulkoistat yhteiskunnan työn, tulos on ostettavaa kauppatavaraa, tuote ja siis kannattavaa - jollekulle.

Voi sitä Isoherraparkaa! Hän maksaa mahdollisimman pienelle porukalle mahdollisimman vähän mahdollisimman isosta tuloksesta, ja nämä pienet porukat sitten maksavat veroina kaiken yhteiskunnan loistoiminnankin.
Eli ainoa kunnollinen ihminen onkin lopulta taas se osakkeenomistaja, jonka pussilla taas käydään, voi voi.

Onneksi on keksitty edes vähän hyvitystä ja lohtua pyyteettömälle kapitalistille. Useita uusia "omistusmahdollisuuksia" on keksitty, esimerkiksi ilmasto tai geenit. Immateriaalitalous on tullut tai ainakin vahvasti tulossa koulutuspolitiikkaan, verotukseen ja tekijänoikeuksiin. Kaikki koulutus kaupalliseksi vain, opiskelu maksulliseksi. Verotus alemmaksi tuottavalle tai innovatiiviselle (lue voittoa mahdollistavalle) työlle ja sijoituspääomalle. Patentit, tekijäoikeudet, innovatiiviset keksinnöt esim. tietotekniikassa palkanmaksajalle tai (kaupalliselle) yliopistolle tai instituutille.

Taitaisi olla talousjärkevää, että eläkeläiset viedään ladon taakse. Samaan kuoppaan kaikki kunnan,valtion, seurakunnan työntekijät, lapset, työttömät, mamut, sairaat ja muut tuottamattomat.

Vaan poru nousisi: missä olisivat ne kuuluisat markkinat, kun ei ole ostajia. Ilman ostajia riittää vaihdantatalous.

Eipä kyllä kulutusta nosta prekariaattikaan: kun jatkuva huoli toimeentulosta huonon palkan, pätkätyön, heikon sosiaaliturvan ja eläkkeen (pätkätyön ja palkan seurauksen) takia vaatii huomion jokapäiväiseen leipään, miten nostat kulutusta ja rahoitat näitä ainoita kunnollisia?
Miten edes tuotat, so. jaksat tuottaa kapitalistille tulosta, kun et edes saa vuosilomia työn ketjutuksen takia? (Valtio on johtava työn ketjuttaja Suomessa.)

Ei mene kaaliini ajatus, että palkka ei riitä edes toimeentuloon.

Miten talouspoliitikko voi vaatia samassa puheessa talouden kasvua ja palkanalennusta? Onko kovin fiksua olettaa, että siellä vientimaassa niillä työppösillä on niin paljon rahaa, että markkinat vetävät, kun omille ei sitä sallita.


Miksei köyhälistö tee vallankumousta, edes puoli miljoonaa työtöntä ei liikehdi? Ei tietenkään siksi, että peli on pelattu niin ovelasti, että on jonkinlaista hyvinvointia kuitenkin, onpa iso joukko monessa polvessa, joka kokee luonnolliseksi elää tukien varassa. On myös ainakin olevinaan demokratia (, jonka suomia mahdollisuuksia ei eniten tarpeessa oleva edes käytä). Systeemi on sisäänrakennettu, ainakin länsimaissa. Ay-liikekin on hampaaton, kun toiminta ei kiinnosta? Ajatus on elämänmallin kahleissa. Esimerkiksi mainittu prekariaatti on usein "siisteissä sisätöissä" eli siihen on upotettu oikeistolainen ajatuskahle kuten niin moneen pienipalkkaiseen ammattiinkin.

Lähden tästä puolueen piirihallituksen kokoukseen. Että edes jotenkin osallistuisin?

Tip tap!

Maailmassa on jotain pysyvää. Joulupukki se vaan porskuttaa.
Ei paina ikä, ei ole kiire eläkkeelle.
No mikäpäs, eivät paina työtkään kuin yhtenä päivänä vuodessa.
Tosin työ on sitten todella hektistä. Jos pukki käy esimerkiksi 2 :ssa miljardissa kodissa, hänellä on aikaa laulattaa ja kysellä lasten kiltteyttä, jakaa lahjat ja hankkia punainen nenä noin 0,oooo432 sekuntia per perhe. Aikaa on n. 31 tuntia, ei 24, kas kun maa pyörii. Siis on kehitetty jo kauan sitten valon nopeuden ylittävä tekniikka ja aikasilmukointi, mitkä Pukki pitää aika tylysti vain omana tietonaan. Miten minusta kuitenkin joskus tuntuvat ne pukin jaaritukset tosi pitkiltä, vaikka, hehheh, kaikki ovat niin hauskassa mukana?

Onneksi pukki on jakautunut sivupersooniin, mikä antaa lisää aikaa kummasti, kun on monta menemässä ja useita päiviä. Esimerkiksi Hollannissa hän on Sinter Klaas ja liikkuu jo meidän itsenäisyyspäivämme aikana: Niilon päivä, Niilo = Nikolaus/Nikolaos = Claus = Klaas. Tämä Klaas se jakaa (myös) aika pahanmakuisia (mielipide) pikkupipareita.
Se Santa Claus taas tunkee piippuihin vasta yöllä, ei kunnon Joulupukin tapaan aattoiltana, sitä paitsi hänen poronsa (se Rudolf the Red Nosed Reindeer ym.) lentävät, mikä vähentää mystiikkaa. Yhdet alkuperäispukit tulivat vasta loppiaisena, ne kolme kruunua Ruotsin vaakunassa eli Gaspar, Melchior ja Balthasar-tietäjät tai kuninkaat.

Se Myran (Smyrnan) piispa Nikolaos vain vilahti, kun jakoi salaa, pyyteettömästi, köyhille joululahjoja. Vissiin hän oli sitten valkoparta,vanha ukki: ainakin ikoneissa hän on aikamoinen, joskin ryppyotsainen joulupukki. Minkäs hän sille voi, että Coca Colan markkinointi-ihmiset elivät yli 1600 vuotta myöhemmin ja joutuivat kuvittelemaan hänelle punaiset vaatteet ja Disney asuinpaikaksi Pohjoisnavan.

Nuuttipukki potki pieleksiä ja teki rumia kepposia, suorastaan pahaa. Siis jos et antanut jouluhyvien tähteitä, jouduit täkäläisen rajun "halloweenin" uhriksi. Nuuttipukilla oli tuohinaamio ja turkki nurin, karvahattu: siis joulupukki on oikeasti puuhkalakki, karvanuttu.

Topeliuksen Joulupukki taas on todellinen pukki, itsekkään ylpeä elukka, joka ikuisesti hyvittää tylyä Jeesus-vauvan (miksi aina sanotaan Jeesus-lapsi?) kohteluaan. Sitä pukkia ei näe, se kopisee kuistilla, heittää lahjat sisään ja häviää talveen taas. Suosittelen häntä, ei tarvitse maksaa sille samat tarinat höpisevälle paksulle tekopukille...(Se isäkin kun on usein juuri pukin käynnin aikana jossakin tärkeällä asialla?)

Entä ne orjatyössä raatajat? Elf on ilkeä otus pohjimmiltaan. Kotitonttu taas oli puolijumala, huolenpitäjä, pelottava ja hyviteltävä haltija, joka ei varmaan pidä siitä, että häntä sanotaan tontuksi. Tonttu taas sanana tulee sanasta tomte(gubbe), tontin eli rakennuspaikan haltija hänkin oli, esimerkiksi Peukaloisen retkistä hän on tuttu. Ja itsekin olet tonttu, kun olet lukenut tänne asti...

Joulutonttu? Olisi ay-liikkeellä tai markkinointioikeudella sanomista, olisi lastensuojelullakin ehkä asiaa! Puuropalkalla, ikuisessa uurastuksessa: jos et ole verstaalla, olet Korvatunturin KGB:n palveluksessa ahdistamassa ja vakoilemassa normaaleja lapsia.
Mistään tavaramerkeistä ja patenteista ja tuotesuojista piittaamatta tonttu laatii yhä hienompaa ja kalliimpaa tavaraa. Ja Pukki jakaa pyyteettömästi: mikä on jakaessa, kun hän saa kaiken kiitoksenkin, vaikka hänellä on laaja joukko alihankkijoita tai rahoittajia.

Jouluun liittyy paljon kivaa. Leikkiäkö kaikki? Esimerkiksi joulutähti? Miksi pääpahis on Luciferus (valon tuoja)? Olisiko siksi, että tähti ei tuonut vain niitä kolmea vanhaa kumartajaa,
se toi myös tappamaan ja virtaan (mikä virta Beetlehemissä on?) heittämään ne Herodeksen
urhot. Ja ne vanhan perinteen oljet lattialla olivat käteviä myös kätkemään kaiken rojun ja saastan, mitä pitopöydältä heitettiin (kiva kuvaus esimerkiksi Orm Punaisessa).
Kuusikin voi olla pakanallinen esi-isien puu tai karsikkopuu, lahjat hedelmällisyystoivotuksia (pullapoikia ja -tyttöjä aluksi) tai kultaa, pyhää savua ja miir- ha-mi -a (D-dur), itse joulukin Saturnaalia tai viikinkien JUL, talvipäivänseisauksen ajan pohjolan shamaanien raju juttu, jotka kristinusko kätevästi siirsi kalenteriinsa.

Mutta kun se on niin kivaa, kaikkineen. Ja ennen muuta tulee sekin hetki, että maailma pysähtyy hetkeksi, olen rakkaitteni ympäröimä onnellinen mies.
Se kantaa, se.

Turvaa työsi!

Finnair - taas Finnair - myi matkatavaran käsittelyn vuokratyöfirma Baronalle. Ammattinimike ei ollutkaan riittävän kova ammattinimike, kuka tahansa kelpaa matkatavaran käsittelyyn. Työehdot ovat toiset kuin Finnairilla, taatusti, miten muuten työ voitaisiin tehdä halvemmalla.

(Kuva on Finnairin kone vuokraväreissä? Otettu Vilnassa kesllä -09)

Juurihan lentäjät lakkoilivat koneiden, työkalujensa, ulkopuolisille vuokraamista vastaan. Ja syystä lakkoilivatkin. Omaa työtä "ei ole", mutta kuinka ollakaan, toisen firman halvemmalle lentäjälle samalla koneella on käyttöä.

Voisiko HUS ostaa vaikkapa cardiologin tai kirurgin työt esimerkiksi SOLilta, siivousfirmalta?

Voisiko kunta ostaa opettajan palvelut ulkopuolisilta, esimerkiksi Eila Kaislalta?

Pointti on siinä, että on töitä, joissa on vahva ammatillinnen suoja, ilman täsmäkoulutusta

ei kerta kaikkiaan saa laskea viiden markan suutaria asialle. Tätä kyllä murennetaan: esimerkiksi lähihoitaja ei mitenkään vastaa koulutukseltaan entistä apuhoitajaa, sosiaalikasvattaja lastentarhanopettajaa, tai sijaiseksi kouluun käy vaikka kuka. Säästö astuu ammatillisen osaamisen edelle.

Ammattiyhdistysliike ottakoon erääksi ykkösajatuksekseen oman alansa ammatillisen pätevyyden korostamisen. Pätevyyttä on vaadittava, ammattiylpeyttä korostettava, on lyötävä todella työnantajan päähän ajatus, että tähän työhön ei voi sijoittaa kuin tähän työhön koulutetun.

Suoritustyössä tämä tarkoittaa pätevälle parempaa palkkaa, ammattityössä työn turvaamista vain ammattilaiselle.

Kuinka ollakaan. Kun lääkäriksi käy vain lääkäri, hän voi sanella itselleen komean palkan.

Kun esimerkiksi opettajan virkaan käy vain pätevä opettaja, palkka on pieni, valtakunnallinen, ilman liukumia.

Liian täsmällinen koulutus olisi uhkakin. Kun nykyisin ei oikein elämänpituista uraa ole millään alalla, pitäisi olla monipätevä kuitenkin.

Ja mitä tapahtuu loppuunimetyille kolmekymppisille?

Ja vaikka olisit kuinka pätevä, lähes alalta kuin alalta löytyy töitä, joista yli-ikäinen työntekijä ei selviä, mutta eläke karkaa - kuka työnantaja antaa suojatyöpaikan vajaapanoksiselle, eivät kunta tai valtio ainakaan?

Luikahdin aika hyvään aikaan eläkkeelle.