maanantai 21. joulukuuta 2009

Pettynyt, mutten kissaan


We are ready to get this done...(Sanoi uusi maailman toivo, ennalta palkittu Obama.)

Ja höpöt. Eipä tehty päätöksiä kuin maksimissaan kahden asteen lämmönnousun tavoitteesta
ja kehitysmaiden tukemisesta, jonka senkin kehitysmaat kokevat täysin riittämättömäksi.
Syystä: myös meillä on ensin nostettu tuotantoa, nostettu elintasoa ja vasta ylijäämällä on voitu ruveta edes puuhastelemaan luontoarvojen parissa.


Miten voisi maailmaa pelastaa, kun ilmastoa suojelemalla menetetään kilpailuetu? Suojelu on kallista eikä tuota voittoa. Tästä kai oikeastaan oli ja on kysymys, kun sopimusta ei saatu aikaan.

Jokaisen kuitenkin pitää työnsä hoitaa, tavallisten ihmisten ainakin. Huippujohtajan työ vain näyttää olevan kansallinen kaupallinen etu, ei maailman pelastaminen.
Tavallisen ihmien tehtäväksi jää tällä menetelmällä edelleen kulutuksen lisääminen.

Luulin jo, edes hiukan, että alkaisi tulla rajoituksia, toimenpiteitä, jopa maksamista. Edes alku.

Ai miksi Trilli-kissan kuva? Mallina hän siinä on siitä, että hän hoitaa kissan normaalityön lisäksi näköjään itkuhälyttimen vahtaamisenkin. Tekee työnsä ja ylikin toisin kuin huippujohtajat.
Ja silti hänkin jättää hiilijalanjälkeä kymmenesosan ison koiranrotkaleen jäljestä ja noin puolet citymaasturin jäljestä - aina sopii unohtaa, että citymaasturikin on vain ripaus ihmisen kokonaispanoksesta tuhoon.

Ei kommentteja: