lauantai 21. elokuuta 2010

Mopo


Mopo ei nyt tarkoita erityisluokkaa, monipuolista oppimista vaan vakavasti otettavaa kulkuneuvoa.
Vakavasti? Eikö se olekaan leikkikaluksi tarkoitettu, eikö se olekaan ainoastaan nuorison vapauden symboli ja (t)uhoamisväline?

Mopo on mummojen kiusaksi tehty paholaisen keksintö. Mummolle kyllä moposta menee Harrikkakin, kaikki kaksipyöräiset ovat pahoja, niputetaan samaan nippuun niitten huudattajien, asiattomissa paikoissa ajajien, liikkennehäiriköiden ja leikkijöiden kanssa. Eihän mummo ole itse koskaan ajanut, siksi ne on kaikki kiellettävä. Ajajan ajokäytös ei merkitse mitään: esimerkiksi kun annoin suojatiellä mummukalle tietä, hän kääntyi oikein heristämään nyrkkiä mopopojalle. Visiirin takana olisi kyllä partaakin...
"Mummo" on tuhmasti yleistäen sanottu ja känkkärä äijä on ihan yhtä ilkeä.

Muut tienkäyttäjät pitävät mopoilijoita alaluokkana. Kiilataan risteyksissä jopa samalle kaistalle viereen. Ohitetaan täysin järjettömästi, hipoen, missä vain, nopeuksista riippumatta. Ei anneta edes liikennemerkin tai jopa valon antamaa ajovuoroa, esimerkiksi valoissa suoraan ajaessani kääntyvä vastaantulija kiilaa eteeni. Tullessani oikealta minua ei väistetä. Katsotaan pihasta tullessa vasta nokka pyörätiellä, josko autoja tulisi(vaan kun voi tulla vaikka rullaluistelija tai mopo tai...).
Ei muka havaita - ajovalopakko on, värikkäät katteet, kypärät. Kyse on usein opettamisesta ja paikan näyttämisestä, piittaamattomuudestakin. Mopo kun on lelu, ei kulkuneuvo? Mopo-onnettomuus johtuu usein tästä, toki myönnän, että mopoilijassakin on syynsä.

Viranomainen ei osaa/viitsi sijoittaa mopoa mihinkään ryhmään. Säännöstöä ei ole tehty valmiiksi eli jatkuvasti joutuu mahdottomiin tilanteisiin.
Esimerkiksi käy kevyen liikenteen väylä: saako muka ajaa 45 km tunnissa siellä koirankusettajien, lasten, rinnakkain pyöräilijöiden, pihasta tunkevien autonnokkien seassa tosi huonoilla pinnoilla? Se mummukka kävelee milloin missäkin laidassa (sellainenhan se sääntö on!) tai keskellä ja poukkaa arvaamattomaan suuntaan ohittaessasi. Miten pääset oikean reunan pyörätieltä laillisesti pois kääntyäksesi vasemmalle valoristeyksessä, jossa "Sallittu mopoille" ei jatku liikennejakajaristeyksen jälkeen?

Mikä logiikka kätkeytyy "Sallittu mopoille"- pyöräteihin? Ei, ei se ole esimerkiksi niin, että taajamassa ei sallita, muualla kyllä. Väylän leveys tai kapeus tai muun liikenteen määrä ei vaikuta. Usein tuntuu johtoajatus olevan kiusanteko: tästä olisi oikotie ja turvallista mennä, kierrä siis.
Kaupungin uuden autojen kilparadan eli Lentokentäntien viereinen pyörätie, hyväpintainen ja lähes tyhjä, ei ole sallittu. Pallossa on kerrostalojen kohdalla oleva kapea jalkakäytävä sallittu. Salliva merkki on usein vain toisessa päässä - saanko siis ajaa vain toiseen suuntaan? Merkki on vasta jossakin kaukana, niin että et voi nähdä sitä vielä risteyksestä (esimerkiksi Karhuvuoren ympyrän kohdalla - saanko ajaa pyörätietä, jos muistan sen merkin vai talutanko sinne asti, noin sata metriä tunnelin kohdalle?
Sallittu tarkoittaa autoilijan mielestä samaa kuin pakollinen, minusta harkinnanvarainen. Monasti on opetettu, viittilöity ratin takaa pyörätietä.

Mopo kulkee helposti virittämättä sen kaupungissa sallitun 50. Miksi ihmeessä on ajettava 45 km tunnissa ja tehtävä jatkuva ohitustarve?
Nopeudesta ja massasta (oman vehkeeni 83 kiloa + maks. 150 kiloa) johtuen en sallisi mopoa pyörätielle missään, ja siksi olisi saatava pysyä liikennevirran vauhdissa, joka ei totta vie ole 50 km/h.

Rakentellisesti ainakin nämä tyttömopot, skooterit, on tehty 70 - 80 km/h varten.
On mm. tehokkaat levyjarrut ja (vasta kunnon vauhdissa oikein) toimiva iskunvaimennus.
No miten meillä, holhousyhteiskunnassa: esimerkiksi variaattorivaihteisto haluaisi siirtyä nopeutta vastaaviin moottorin kierroksiin, mutta rajoittimen takia kone huutaa hirveillä kierroksilla ja bensaa kuluu pienen auton mallilla.
Ns. prikka on helppo ottaa kartioista pois, mutta kun se on laitonta.

Tämän holhous- ja rajoituslogiikan mukaan henkilöautossa pitäisi kieltää nelos- ja viitosvaihde ja rajoittaa auto kulkemaan muutenkin maks. 120 km tunnissa.
Olisiko mahdollista, että mopoa ei rajoitettaisi mitenkään, vaan vastuu nopeuksista on ajoneuvon kuljettajalla? Esimerkiksi kolmen sakon jälkeen ajokieltoa, todella jatkuvasta nopeuden ylityksestä korttiluokan muutos. Luulisin osaavani vastata ajamisistani, kuten autollakin.

Mutta on se kivaa, on se helppoa. On aina pysäköintipaikka, kun ajaa "polkupyörällä". Sopiikin ihmetellä, miksi mopoja näkee pysäköintiruutujen tukkeena, kun ne saisi laittaa kuten polkupyörät. Pääsen moneen paikkaan, mihin en autolla edes yritä. Kaupungissa liikun helpommin kuin autolla.
Olen se vapaa ja riippumaton nuori?

perjantai 20. elokuuta 2010

Hilloa, Saimaata ja puuta


Lakkasatoa ei juuri lainkaan. Mustikkaa vain pakkaseen ja suurella vaivalla. Omenat karisevat kuivan takia.
Vattuja juuri ja juuri mehuun mausteeksi - mistähän sitä keitetään, panen toivoni karpaloon ja puolukkaan?

Mutta säkki sokeria on tavan mukaan varattu. Hillomarjoja siis piti saada. Ja sain.
Mutta juolukan lisäksi suolla se suosituin osa biodiversiteettiä esiintyy hyvin runsaana. Kampasin tien reunassa enimmät, puistelin vaatteet ja kotiportaille riitti vielä 23 hirvikärpästä kaiveltaviksi tukasta, vaatteiden kaulusten alta, saumoista. Ja seuraavana päivänä niitä löytyi autosta,vaikka olinkin ollut mopolla metsässä. On hirvikärpänen varmaan porvarien juonista onnistuneimpia!

Pinnistelemällä sain reilun litran juolukkaa ja kotona oli lakkaa ihan vähän. Yhdistelmä on ihan hyvää, tosin siinä saisi olla vielä esimerkiksi variksenmarjaa.
Variksenmarjaa taas olisi kerättäväksi asti vain Suursaimaan saarissa.
Hillon nimi on "Suo", kahdeksan pilttipurkillista sentään eli kahdeksan kertaa letut tai jäätelö noin neljälle.

Ympäristövaliokunta risteili Piensaimaalla ja tutustui muutenkin Etelä-Karjalaan
Hyvä. Paitsi kalasääskiä oli porukka nähnyt ongelmia, saanut tositietoa ison lastin - näyttävät kommentit lehdissä olevan varsin myönteiset, vaikka rahaa pelastamiseen kukaan ei heti voikaan luvata. Toinen iso asia eli siirtoviemäri Vuokseen tai uusi, iso, parempi puhdistuslaitos Toikansuon tilalle sai myös paljon huomiota.
Hyvä! Olisi ollut kiva päästä risteilylle mukaan ja saada sama tieto.

Konttoristi-Markku on nyt taas ollut vähän metsätöissä Toivakassa, joka lihas muistuttaa siitä. Ja tuossa on pihalla rankakasa taas. Oli hyvä huomata, että metsä oli selvinnyt varsin hyvin kesän myrskyistä, mitä nyt normaalia harvennuksen jälkeistä pientä on käynyt.

Kasa ei muutu pinoksi itsellään. Tuonne Venäjän metsäpalojen käryn sekaan pitäisi siirtyä pienimään. Silmissä, nenässä tuntuu, kurkussa tuntuu - mutta mittarit ja ilmaisimet eivät havaitse kuin lievää ilmanlaadun muutosta.

keskiviikko 11. elokuuta 2010

Pyrrhoksen voitto?

Tila. Tuottamaton, kehnosti metsää puskevaa kalliota.
Mutta kiviaines kalliossa on parasta laatua asfaltin tekoon, vieressä jo oleva louhos sen osoittaa.
Kaupat siis tehtiin.

Yrittäjä, isoista isoin maa-ainesten kaivaja, hakee ympäristölupaa ja maa-aineslupaa.
Kylä vastustaa - eikö elinkeino kelpaa, eikö kylä halua vireyttä, kenties työpaikkoja?

Olisiko syy vastustukseen, että mäki on kylään päin kallellaan, eikä mikään meluvalli voi estää louhoksen alkuvaiheen melua kylältä. Rikotus meluaa myös, se myös pölyää, kuten kuormauskin.

Vai vastustettaisiinko siksi, että uusi toimija haluaa tuoda sorarekat kylän raitille, 110 kasettirekkaa päivässä. Raitille, koulutielle, mutkaiselle Vainikkalantielle, joka lumivallien aikaan on kapea. On.

Asia pantiin pöydälle ympäristölautakunnasa. Pidettiin kuulemiskokous kylällä. Yhtään puoltavaa puheenvuoroa ei tullut kylältä. Yrittäjälle esitettiin useita ratkaisuja liikenteen turvallisuuden parantamiseksi - ei tullut sorakuorman vertaa vastaan, ei suostunut samaan ajoreittiin alueella jo toimivan yrittäjän kanssa.

Asia viivytettiin, josko lautakunta unohtaisi. Eilen se tuotiin käsittelyyn.
On se kumma, että ainoat hylkäämisperusteet olisivat muka maa-ainelaissa tai ympäristölaissa, turvallisuus ei muka kuulu meille!
Ja, esitettyäni lupien hylkäämistä, yllättäen lautakunta äänesti 6 - 5 hylkäävän voittajaksi!

Tiedän. Valitus tulee. Päätös menee nurin, jos firma valittaa: ei ole laillista periaatetta hylätä lupaa. Eivät lapsen oikeudet ja LAVA (vasta suositus)ole mitään.
Mutta ryhditöntä olisi olla vastustamatta moista ylikävelyä ja piittaamattomuutta.

Kylä kiittää. Olen hetken sankari. Mutta toisin päin, firman kannalta, olen häirikkö,
ja sinnekin päin toki suhteita pitäisi olla.

Mutta jos laki ja oikeustaju eivät kohtaa, laki on väärässä. Aikansa.

torstai 5. elokuuta 2010

Vihreää

On viikko Asta-myrskystä. Eilen oli toinen näytös, Uuraisissa lentelivät asuntovaunut. ja Simpelettä lyötiin taas, lujaa.

Eilen tapahtui muutakin tuhoa. Ylen vihreästi - tätä kannatan - Anni Sinnemäki
oli sitä mieltä, että lentokenttien tukemisen sijaan pitää rahoittaa rautateitä, ajanmukaistaa, nopeuttaa.
Mutta Seinäjoki - Oulu-välin perusparannuksesta puuttuu 35 miljoonaa.

Mitä vihreää on kaapia rahat jo hyväksytyistä tiehankkeista ja lykätä niitä? Esimerkkinä Sinnemäki mainitsi Haminan ohitustien hankkeen siirtämisen. Eihän tuota olekaan vielä odotettu kuin noin viisitoista vuotta. Eihän Haminan läpi ajakaan kuin suurin piirtein koko Venäjän rekkaliikenne. Eihän Haminassa ole vaarallistakaan , koska väylä on puristettu niin ahtaalle, että on pakko olla 40:n rajoitus.
Olisiko pakokaasuongelmaakaan, kun ne itärekat ovat aina tiptopkunnossa?

Anni Sinnemäki on hallituksessa. Hallitus on hyväksynyt annetun 5 miljoonaa (ja jättänyt 35 miljoonaa pois). Hallitus järjestäköön rahat, lisäbudjetilla, rahoitusmallilla,miten vain. Vai taasko Vihreät sooloilevat ja silti pysyvät hallituksessa?

Hallitus sinällään on kaikkien aikojen eniten luontoa tuhonnut hallituksemme: Pallas rakennetaan, kaksi ydinvoimalaa rakennetaan, ympäristölainsäädäntöä huononnetaan.
Vihreiden vihreys ja ansiot, vihreiden merkitys? On kiva olla cityvihreä, olla vihreää mieltä, kun toimet aina kolahtavat jonkin toisen hoidettavaksi, maksettavaksi.

Lentoliikenne on heti turhaa pienillä väleillä, jos junaliikenne oikeasti toimii, on nopeaa, jatkoyhteydet onnistuvat, hinnat ovat järjelliset.
Lentoliikennettä toki voi tukeakin, mutta missä on pendelilentojen suurimpien tarvitsijoiden antama tuki? Mikseivät suuryritykset tue, heidän terävä päänsä se lentääkin. Tällä hetkellä suuryritys lähinnä kiristää yhteiskuntaa, sijoittuu sinne, missä yhteydet pelaavat ja vaatii: Lappeenrannassa käyttäjiä ovat lähinnä UPM ja IP (Svetogorsk). Vaatii: täällä firmat vaativat yöpymishallia koneille, ei puhettakaan rahoitusosuudesta.

Politiikka on jännittävää.

Sankarit


Uho. Uhkarohkeus. Tyhmyyden tiivistyminen joukossa, kun ei voi, uskalla olla erilainen, nynny. Kaljaa liian paljon, liian varhain. Myötäilevät kaverit, arat ja vain hiljaa kauhistelevat tyttöystävät. Ja niin nuoriso saakin ikuisen pahan maineensa hankituksi tänäkin päivänä.

Tiedäthän: tämän päivän nuorisosta ei voi kasvaa vastuunkantajia, tämä nuoriso ei pystyisi talvisodan ihmeeseen, tämän päivän nuoret eivät...
Eihän nuori koskaan ole kelvannut keski-iän ylittäneille, jo sankaritekonsa yhteiseksi hyväksi tehneelle (?), sille,joka on selvinnyt oravanpyörästä ja joka on oikeutettu kaiken arvioimiseen = arvostelemiseen.

Kyllä arvostellakin saa, kun on aihetta. Sävyn kuitenkin voisi olettaa olevan
kasvattava ja muutokseen pyrkivä. Eikä oma esimerkki olisi pahitteeksi.
Kannustus voisi olla parempi kuin rangaistus.
Esimerkiksi liikenteessä nuori ei ole sen vastuuttomampi, onnettomuudet ovat vain erilaisia kuin kokeneella, kun se kokemus puuttuu ja usko kykyihin on valtava ja uhon tarve suuri.

Yksipuolistaa ja yleistää ei saa. Suuri(n) osa nuorisosta toimii oikein, monella ovat aatemaailma ja ihanteet kunnossa ja on toimia oikeaan suuntaan ,vaikka nuoren resurssit ovat niukat.

Tämä vuodatus on seurausta tämän aamun retkestä Hämmäauteensuon laavulle. Jo aimmin siellä oli rikottu tulisija, purettu ja osin poltettu lattia, roskattu, katkottu kirveenvarsi ja sahanterät.
Uutta sankaruutta on nyt esillä. Pihapiirin koivuja on kolottu tuohettomiksi. Yksi isohko mänty on sahattu ja yksi koivu nyrhitty kirveellä poikki, tietysti kaadot on tehty korkealla kannolla. Paljonko kaljaa tarvittiin, paljonko sankaruus lisääntyi?
Sama jengi ei varmaan jaksa sahata polttopuuta, se kun on työtä. (Mitään näyttöä ei ole, että asialla on nuoriso. Voihan olla, että tuhon tekikin marttakerhon pitsijaosto, keski-ikä 82.)

Reissu ei sinällään ollut pettymys taaskaan. Alkaa suo tuoksua loppukesän aromeja (kiitos kuivuuden), alkaa heinä kulottua ja punertavat sävyt tulevat yhä paremmin esille.

Ja korppi tulee kivasti katsomaan, kuka kulkee. Ja sen on aina sanottava jotakin, ehkä se jopa tervehtii, olemme tuttuja.

tiistai 3. elokuuta 2010

Me keskimääräistä paremmat

Tarkkaan tietäen oman nopeuteni, hyvin mittarini tuntien, saan rekan takakonttiin ahdistelemaan. Alkaa kahdeksan/kuudenkympin alue, se ohittaa. Tulee satasen tie, se ajaa samaa yhdeksääkymppiä, ja joudun kyttäämään ohituspaikkaa. Ja kun taas pääsen ohi, alkaakin kahdeksankympin alue ja...

Moottoritie. Joustava autoilija ajaa koko ajan vasenta kaistaa,eihän sitä koskaan tiedä, josko joskus pitää ohittaa. Seurauksena on sumppuja, esimerkiksi joku jää ahtaaaseen paikkaan rekan taakse, kun tämä joustava kaveri tukkii sen vasemman kaistan kavereineen.

Ruuhka moottoritiellä. Jollekin se on vain pujotteluharjoitusta, jatkuvaa kaistavaihtoa ja toisten äkkijarrutuksia. Saattaahan sitä ehtiä minuuttia ennen perillekin? On kiire odottamaan?

Vedän peräkärryä. Ajan tienopeutta, varmasti. Ohittajia piisaa. Suuri osa heistä kurvaa pientareen kautta, kärrynvetäjää pitää neuvoa väistämään pientareelle nopeuksista huolimatta.

Jono etenee kohtuullisen hyvää vauhtia. Jätän turvaväliä. Vuorenvarmasti väliin tulee se parempi autoilija, joudun taas jättämään turvaväliä ja taas tulee se parempi ja... Poukkoilijat hidastavat perusjonoa koko ajan.

Tietyö. Rajoitus kolmekymppiä. Mopo on ainoa,joka sitä noudattaa ja mopostahan on aina mentävä ohi, on tilaa tai ei.

Jono. Sadan metrin päässä tie kapenee vain yhdeksi, juuri täksi kaistaksi, jolla olen. Eikös vasemmalta pyyhkäise ohi joustavia autoilijoita tusina vaatimaan etuoikeuksia sumppuun.

Jono ajaa kauniisti tietyömaan kohdalla, vain hiukan ylinopeutta. Jono kasvaa ja kasvaa. Kohta alkaa nopea tie. Sopivasti, esimerkiksi puolella kilometrillä,voi ennakoida rajoituksen loppumista ja ohitella, hävitä horisonttiin ennen kuin edes nopea tie luvallisesti alkaa. Häipyisivätkin, mutta kun rajoituksen aikana myös ne hitaammat ohittavat ja jarruttavat menoasi sitten nopealla edessäsi.

Rajoitus alkaa tolpasta ja loppuu tolppaan. Aivan varmasti saat jonon aikaan, jos pudotat nopeutesi olemaan oikea tolpan kohdalla tai alat kiihdyttää vasta tolpalla.

- Vittu ku ajat kuppaat siinä viittäkymppiä, menisit muualle opettelemaan.
- Mikäs rajoitus siinä oli?
- Vittu viiskymppiä! (Keskustelu on tosi ja koettu, ja alkoi jo naurattaa kyselijääkin. Samassa paikassa olen saanut siviiliautopoliiseilta palautetta mahdottoman tarkasta ajosta rajoitusten mukaan yli sadan kilometrin matkalta.)

- Eiks noil paskalakeilla oo muuta tekemistä kuin kytätä tavallisia autoilijoita?

- Niin kauan kuin mulla on auto ollut, tässä on ollut kuuskymppiä. Eli jos nyt nopeus on ollut esimerkiksi jo vuoden viiskymppiä, se ei koske minua.

Nopeusrajoitus on nopeusvaatimus. Taulussa onkin siis miniminopeus, ei maksiminopeus?
Miksi esimerkiksi 50 ei ole taulussa 58, kun poliisi on julkisesti ilmoittanut sallivansa tuollaisen toleranssin.

- Onks tässä navigaattorissa merkitty valvontakamerat?
Kaikkihan tietävät,että kamera on sitä varten,että niiden kohdalla jarrutetaan ja me paremmat autoilijat saamme muualla ajaa juuri niin kovaa kuin tahdomme.

Jonot syntyvät rajoituksista? Höpöhöpö. Jonot syntyvät siitä, että joku noudattaa, mutta joku ei ja tekee jonon.

Minusta on kiva ajaa pitkää matkaa. Sinusta huolimatta...