torstai 8. joulukuuta 2016

Linnanrakentajan käsikirja eläkeläisille tai muuten vain pöhköille.



Lumi.  Nuoskakeli.  Toivoa pakkasesta!  Aina on ollut, mutta luvattu  -1 on ollutkin yllättäen esimerkiksi +5 ja vesisade.  Samana talvena linna on tehty viisikin kertaa.
Jo hyvin monena vuonna pihallamme on ollut oikea takapihan Gibraltar.  Ja useimmiten se on sulanut monta kertaa talvessa ja rakettu aina ehommaksi.  Pitäähän grillikauden jatkua talvellakin, pitäähän lasten päästä leikkimään, pitäähän äijän saada näyttää osaavansa rakentaa. 

Aloitamme valitsemalla tasainen paikka.  Kolaa suunnilleen kaikki lumi pois, esimerkiksi kolauskasa ei mitenkään kestä perustuksena, vaan "kivet"  kallistelevat.  Laatikollinen märkää lunta voi painaa 20 kiloa, ja seinässä on esimerkiksi 5 kerrosta.

Ja lunta laatikkoon! Parasta olisi, että laatikoita olisi useita.  Kun yhtä laatikollista käyttää, toisissa ehtii lumi jämähtää.  Aina muutaman lapiollisen jälkeen kannattaa lumi polkea tiiviiksi, jopa niin, että muovilaatikko jopa hieman pullistelee, jotta ei jäisi ilmataskuja tai muuten hauraita kohtia.
Jopa pikku pakkasella laatikollinen jumettuu seinätiileksi, mikäli se on kunnolla poljettu ja sillä on aikaa kovettua.

Ainakin pohjakerras kannattaa latoa koko laatikollisista.  Seuraavaa kerrosta varten voi laatikollisen sahata halkikin. "Tiilien" on oltava tarkasti pystysuorassa, ja mikäli maasto on kaltevaa, on sahattava yläpinta vaakasuoraksi ja laatat suunnilleen saman korkuisiksi, jotta saumojen päälle voi latoa uuden laatan. Ensimmäinen kunnon nuoska käyristää tai kaataa seinät, mikäli ne eivät ole kunnolla pystysuorat.

Jos on selkeä nuoskakeli, laatat voi latoa vaikka valmiiksi ennen lumella tilkitsemistä.  Mutta jos lumi on vähänkään kuivaa, on syytä tiivistää joka sauma heti, tai laatat liikkuvat ja kallistelevat.
Tuulensuojaksi grillillä riittää viisi kerrosta eli noin puolitoistametrinen seinä.  Huomaa, että rakenteet painuvat ja saattaa olla lisäkerros tarpeen myöhemmin.
Oli hyvä keli ja laattoja sai latoa paljon ennen tiivitämistä lumilaastilla.

On pidettävä huoli siitä, että laattojen saumakohdat eivät osu päällekkäin.  On joskus käytettävä sahaa ja vaikkapa aloitettava lyhyemmällä laatalla tai sijoitettava lyhyt johonkin sopivaan väliin.

Muurin sakaroissa jäätelölaatikko tai pakasterasia on sopiva muotti.  Pakasterasialla saa myös aikaan vaikkapa ikkunanreunatiilet, puolikas rasiallinen on sopiva.
Kun laittaa tiiliä paikalleen, niiden alareuna on hyvä nopeasti kastella vadissa, tiili liimaantuu heti kiinni.

"Lasiset" ikkunat saa vasta pakkasella.  Anna veden jäätyä ämpärissä.  Jää irtoaa, kun lasket ämpärin ulkopinnoille kuumaa vettä.  Mittaa ämpärillä reiän koko ja sahaa lasia varten reikä.  Ikkuna kannattaa tehdä vasta valmiiseen seinään.

Aika veikeältä näyttää, kun linnassa on valot.  Eli tuli näkyy "lasin" läpi.


Tulet grilliin ja kynttilöihin.  Ja juhla alkakoon!

Edessä on "vartiotupa", siellä on lyhty.  Salissa ei vielä ole ikkunoita, kun pakkasia vielä odotellaan.

keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Unessa, rajalla

Selkä?  Mikä pohdittava, kun pitäisi nukkua vielä se pari tuntia, ettei menisi iltapäivä torkkumiseksi.
Merenselkä, järvenselkä, siis iso ja avara, suorastaan selkeä.  Lapin selkoset ovat laajat.  Varmaan se iso ja avara ihmisessäkin on siksi juuri selkä.
Mutta onhan vaikka Salpausselkä ja Suomenselkä, ylänköalue, samoin Saariselkä Lapissa, vedenjakajia molemmat kuten Maaselkä Karjalassa.  Mitä lie sitten Selkie Joensuun lähellä muuta kuin genetiivi, suomeksi Selkien (kylä), so. vaaraseutua.

Semioottisia arvojakin tuppasi nyt jo melko virkeään päähän: -Älä käännä selkääsi! Siis joko merkityksessä Älä torju! tai sitten Älä ole välinpitämätön! tai jopa Älä ole pelkuri!  Se avioliiton ikävin selän kääntäminen kyllä myös muistetaan.  Selän kääntäminen on niin häpeällistä, että selkään saaminen, selkäsauna on toimituksen nimi, vaikka selän jatke sen kokisikin.

Aivan pöhköä - ja tyypillistä Aaltoa?  Mielikseen tämmöisiäkin pohdiskelee!

Eräänä aamuna tuli Maria petikaveriksi!
Jostain veljeskirkon resitatiivista oli jäänyt mieleen "Ainainen neitsyt Maria".  Miten ihmeessä?  Eikö Jeesuksella muka ollut sisaruksia. Ja tästähän herääminen pääsi vauhtiin: onko siis esimerkiksi Jaakob-velikin Jumalan poika?  Ja muistui mieleen enemmänkin tästä suvusta, Iisain juuresta, taisivat molemmat, sekä Joosef ja Maria olla sitä samaa sukua ja huonetta.
Miten koko Maria-juttu oli siinä yhteiskunnassa mahdollinen?  Olisi luullut, että Anna ja Joakim olisivat heittäneet tämän aviotonta lasta odottavan tyttären ulos huushollistaan.  Tai miten avara mies Joosef oli, lapsihan ei ollut hänen? (Kyynikko nostaa päätään, kenenkäs sitten, oikeasti.)
Maria-kulttia meillä ei ole, mutta kyllä pyhyys tuntuisi oikeammalta.
Koko evankeliumi olisi aika lattea kertomus ilman "sikisi Pyhästä Hengestä"-osuutta.
Tuhma tyttö pysyköön poissa, Maria olkoon Jumalan välineenä, Jumalan synnyttäjänä, joka kätkee sanoja sydämeensä, seisoo ristin juurella ja löytää tyhjän haudan.

Se Jeesuksen mummin nimipäivä on ihan kohta, 9.12.  Maria ja Anna ovat (Lauran ohella) kristikunnan yleisimpiä naisennimiä kaikkine johdannaisineen.    Onko myös LI Anna-johdannainen, so. AnneLI.  Onneksi olkoon!


Tässä vaiheessa on jo pakko nousta aamukahvin keittoon, eikö vain.  Ja kyllä maistuukin.

(Teologi-lukijani voisi vaikka vähän avata kommenteissa tätä sukua ja huonetta,  minä vain muistelen ja arvelen.)