En halua kehottaa ketään ei-isänmaalliseksi.
Mutta kansallisuusaatteella on ollut ja on yhä hirmuinen taakka kannettavanaan: sen nimissä on johdettu kokonaisia kansoja tuhoon ja luotu viholliskuvaa muista. Jos et usko, mieti, millaisia stereotypisia mielikuvia meihinkin on istutettu/syntynyt eri kansallisuuksista! Esimerkiksi ryssäviha on imetty äidinmaidossa?
Kansallisvaltiot ovat usein syntyneet historian taitekohdissa, sivutuotteena. Minunkin on helppo hurskastella tässä, kun Suomi lipsahti itsenäiseksi 1. maailmansodan sopivassa vaiheessa.
Tamilit asuttivat noin puolta Ceylonin saarta. Sen lisäksi he ovat valtaenemmistönä Intiassa
Jafnan niemimaan kohdilla, osavaltion nimikin on Tamil Nadu.
Nyt Tamilit hallitsevat paria nelökilometriä Ceylonin koilliskulmalla: hallinta on kyseenalaista, niin sissit kuin siviilitkin ovat jatkuvan tulituksen alla. Ihmiskilpiä? Omasta halustaan paikalla?
Tamilit ovat edelleen valtava vähemmistö Sri Lankassa, ja vaikka sissisota näyttää ratkeavan täydelliseen romahdukseen, tamilien asema on pakko hoitaa tavalla tai toisella. Mieluummin sillä toisella: itsehallintohan ei ole vain hallintoa, se on identiteettiä, kuulumista omaan kansaan, oikeuksia kieleen ja kulttuuriin. Se alistava tapa johtaa sissisotaan, pommeihin, maanalaiseen toimintaan, levottomuuteen.
Sri Lanka on jo muinaisuudesa ollut levottomuuden pesä. Esimerkiksi Ramayanassa paha Lankan kuningas (sama kuin Paholainen?) ryöstää Shitan eli Raman rakkaan puolison ja vie hänet saarelleen. Syttyy sota, jossa hyvisten eli Raman joukkojen apuna taistelee mm. Hanuman, apinajumala ja apinain kuningas, jonka hännässään viemän tulen avulla ns. hyvikset (tarinan tekijän puoli on aina se hyvä) voittavat.
Onko väkivalta hyväksyttävää esimerkiksi itsenäisyyttä tavoiteltaessa? Vastaus ei ole vain ei tai kyllä. Jos ei ole mitään demokraattista keinoa, mitä jää jäljelle? Mitä baskien ETA saa tehdä, entä Turkin Kurdit - tai tamilit.
Kouluavustajamme oli tamili sieltä Intian puolelta, mutta ei osannut omaa äidinkieltään kuin fraasien verran. Hän eli koko lapsuutensa ja nuoruutensa ihan muualla eli Bangaloressa ja puhui omana kielenään englantia. Oli Sam vähän ihmeissään, kun osasin sanoa kädet oikealla tavalla yhdessä hänelle : - Vanakaam! eli tervehtiä. Tämän jälkeen olinkin hänelle aina Sahib [saijib],
en tosin ole varma, olio se kunnioitusta vai hienoa pottuilua.
Eräillä isoilla kansoilla on ollut tapana levitä naapurimaihin. Ja sitten onkin joko julistettu alue omaksi tai ainakin ruvettu vaatimaan yhä suurempia oikeuksia. Lebensraum ei ole vasta Hitlerin keksintöä. Olisiko panslavismi mitään? Kelttiläisten sulauttaminen Yhdistyneeseen Kuningaskuntaan ja Ranskaan? Intiaanisodat? Pelkkää luetteloa varmaan tulisi monta sivua. Saamelaisetkin mukana.
On "meillä" eurooppalaisilla myös ollut hieno tapa muodostaa etupiirien mukaisia valtioita esimerkiksi Afrikaan: Lontoossa ja Pariisissa on viivaimella vedetty rajoja täysi piittaamatta kansallisuuksista ja kansojen nautinta-alueista, luonnollisista rajoista. Demokratia on varsin hankalaa, kun valtioihin kuuluu jopa kymmeniä kansoja eri kielineen ja kulttuureineen.
Kai se demokratia pelaa meillä, kun kaikki olemme jokseenkin samanlaisia indoeurooppalaisia
ja ero on vain puolueissa - jos niissäkään.
Palaamme alkuun. Suomalaisuus olkoon suvaitsevaa. Omaa kansallista etua ei saa etsiä toista alistamalla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti