26 astetta ylitetty.
Pani penkomaan esille multasäkit, siilaamaan ison saavillisen kompostimultaa.
Täytin kukkalaatikoita ja lisäsin multaa kukkapenkkiin. Ja olo on kuin lordilla ainakin, maataomistavaa joutilasta yläluokkaa tässä ollaan.
Ihan aikaisin kävin taas vähän hakkuuaukeilla käkeä kuuntelemassa. Oli hyvä olla, lämmintä oli jo noin 15 ja ne inisevät ja purevat eivät vielä ole kiusana.
Kyllä ne tulevat, luotan luontoon. Yhden kohtalaisen hyvän tulikukkaruusukkeen kuvasinkin, mutta ne parhaat ovat ehkä siellä niiden puuttuvien korvasienten luona.
Kotiin tulin jo ennen puoli kahdeksaa ja olin aika yllättynyt, emäntähän se siinä ja tippa kahvia valmiina.
Pesin seiniä, pesin mopotalliteltan seinät ja katon. Sadevesi roiskuu seinälle, ja talon nurkat ovat vihreän ja ruman levän peitossa. No nyt ne ovat harmaan ja kellertävän levän peitossa, ei se juuri mihinkään fairyllä lähtenyt.
Sen sijaan vaahteran likaama teltta on taas oman hopeanvärinsä värinen.
Eilen ja tänään on jo syöty ulkona, eilen jopa tein puugrillissä koko sapuskan - kesän merkki sekin. Keksin uuden ruokalajin, suosittelen: leikkasin lohifileen nahattomaksi ja ruodottomaksi, maustoin molemmin puolin suolalla, pippurilla tuoreella basilikalla, sitruunamelissalla ja kuivatulla fenkolinlehtisilpulla.
Rullasin, kiinnitin rullan hammastikuilla, paistoin folion sisällä puoli tuntia.
Yököttävän terveellistä, rasvaa koko ateriassa ei muutenkaan tullut muuhun kuin salaatille öljynä. (Joo, grilli pitää tuntea, kuinka iso tuli, minkä kokoiset puut jne.)
Tänään olen ollut aivan liian tarmokas, tehnyt monen päivän puuhat: ihan oikeasti on kiva jyvittää tekemisiä niin, että a)hommat tulevat tehdyksi ja b)joka päivälle on jotain tekemistä. Oikeasti moni on ollut huolissaan, miten saan aikani kulumaan...
No, se viimeinen vaihtoehto torilla, Iso-Kristiinan penkillä, työmaita katsellen ei ole vielä!
Oikeastaan ansaitsisin palkkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti