keskiviikko 12. toukokuuta 2010

Hiirenkorvia


Tänään saavutamme 20 astetta. Yölläkään ei ollut pakkasta. Ja heti aamusta on kirkasta ja kaunista. Enää yksi asia, ja kesä on: vielä pitäisi päästä shortseissa aamukahville pihalle. Heikki-kissa jo kyselikin aamukaveriksi ulos.

Eilen näin satoja hanhia: viisi auraa lensi ylitseni, yksi oli todella mahtava. Eivät olleet hiljaa he, eivät supisseet vaan juttelivat eli joku tuosta jo lajin tietääkin. Kaksi joutsenta parina ja yksi yksinäinen laskeutui lammelle ja yksi kurki suolle, missä lie kaveri. Ja käki kukkui. Ja tietysti kamera oli kotona.

Ja tänään sitten kamera on vaimolla työkaluna töissä. Olisin kuvannut sinivuokkomattoa ja vastavalokuvia hiirenkorvista. Kuva ei kyllä anna lintujen ääniä ja tuoreen lehdon tuoksua, maapohjan tuntua jalan alla, mutta muistoja kyllä.

Pappilanniemestä näki, että laivaväylällä kellui yli 20 tukkia ja väylän vieressä satoja. Rannalla on myös paljon puuta. Vahinko? UPM:n nippuporukka kolisteli töissä koko ajan, miten karkulaiset olisi voinut olla huomaamatta?
Hämmästyttävää, mutta virtaus vei tukkeja Mikonsaarenselälle päin. (PiSa-jutuissa lasketaan aina, että virtaus olisi kohti Rastinvirtaa eli toisin päin.)
Mikä on karkulaisten taloudellinen merkitys? Mikä on firman vastuu jonkun ajaessa tukkiin? Saako karkulaiset ottaa polttopuuksi?

Ohdake on kaunis kasvi kuvattavaksi. Se on väriltään vähintään koristekaalin veroinen, lehtiruusuke on täydellisen säännöllinen, koko kasvi uhkuu elinvoimaa.
Toinen upea ruusuke on ukontulikukalla. Ja näitäkään en ole vielä kuvatuksi saanut.

Korvasieniä olen etsinyt ja sieltä täältä joitakin löytänytkin. Mutta kuka ottaa yhden sienen? Jääköhän tältä vuodelta saamatta koko herkku? Yhdessä paikassa oli toistakymmentä pientä alkua, mutta joku ei antanut niiden kasvaa, keräsi pois. Minun sieneni! (Taisin sen kerääjän koiransa kanssanähdäkin, tarkkaan se minua kyttäsi.)

Rupean taistelemaan tv:n kanssa. Digidigi, sirpaletta ja häviävää kuvaa piisaa.

Jatkan tässä helatorstaiaamuna. Vettä tihuuttaa, ja tämä tuhnukeli on varmasti supermuuttokeli monelle linnulle. Iltapäiväksi on luvattu yli 20 astetta! Sain vihdoin aikaiseksi kuvata sen ohdakeruusun! (kuva)
Enkä siinä hakkuuaukolla rämpiessä, vesikuoppia ja risuja väistellessä vieläkään löytänyt sitä yhtäkään sientä.

Ei kommentteja: