lauantai 3. huhtikuuta 2010

Asetun sohvalle?


Tänä aamuna otin kivikkosukset esiin. Arvelin, että latu on niin hiekkainen, niin roskainen, että ei ole syytä pilata kunnon pelejä. Oikein tein, siitä huolimatta, että ladusta on noin puolitoista kilometriä aivan yhtä loistavassa kunnossa kuin keskitalvellakin. (Kuva tältä aamulta)

Se loppu oli ruskeaa, roskaista. Joskus se hiihtäminen aina on loppunut, nyt arvelen ylihuomenna olevan se vihoviimeisen tämän kevään keikan.

Ne kivikkosukset, Peltonen Quasar-kombipari olivat toistaiseksi parhaat sukset, mitä minulla ikinä oli. Mutta kun nykyään ei tehdä mitään kunnolla: suksetkaan eivät kestäneet edes viittätoista tuhatta kilometriä, jo alkoi pohja irrota. Suksen sivu alkoi kulua, pohjan ja sivun väliin alkoi tulla aukkoa, josta lumi (tänään vesi) painuu suksen sisään. Nykyiset fisherit taas ovat puhtaasti perinteisen sukset, hyvät siihen, mutta huonot luistella. On oltava erikseen
toiset sukset. Ja on, ihan kerran tänä vuonna käytinkin - ihan muutama päivä sitten vielä oli talven parhaat kelit, ei puhettakaan kivikkosuksista!

Vaikka menisin milloin, miten myöhään, en varmasti ole viimeinen. Tänään hiihtelin pertsaa yhdessä yhden luistelijan kanssa ja vastaan tuli ainakin viisi, palatessa enemmänkin. Parkkipaikka on sula, autoja oli useita. Klassisesti kuitenkin toinen pääsiäispäivä on jonkinlainen lopetuksen merkki. Jäällä varmaan voisi vielä jatkaa, mutta vaimo lupasi selkään, jos hukun ja lupasin olla menemättä.

Jotain jäi puuttumaan. Tikka pärryyttää, lokit huutavat, oravat juoksevat rungon ympäri. Mutta töyhtöhyyppä ja tanssivat ja murisevat jänikset jäivät näkemättä.

Ensi keväänä sitten?
Lisäys ensimmäisenä pääsiäispäivänä:
Aamulla oli sumua. Katsoi mihin suuntaan vain, aina noin sadan metrin päässä oli valkoinen seinä. Parkkipaikalta noin sata metriä oli hiekkaista, mutta sitten oli vielä ihan kiva mennä kolmeen kilometriin. Kävin katsomassa sulan tunnelin alusen ja tulin samaa tietä takaisin.
Kyllä 10 astetta päivällä ja neljä yöllä tekee tehtävänsä: huomenna se on se viimeinen kerta.

Ei kommentteja: