keskiviikko 30. syyskuuta 2009

Vaalirahaa

Olenpa tätä ennenkin hieronut (paljon syyskuussa 2008). Mutta nyt on taas sydän täysi.

Miten ilman rahaa voi kukaan ehdokas mennä läpi? Julkisuutta ei saa vain menemällä johonkin ja pitämällä ääntä. Täytyy ensin saada ihmiset kasalle kuuntelemaan juuri sinua. Kun sinusta ei kukaan ole kuullutkaan, sinua ei kukaan tilaisuuden järjestäjä kutsu vaalitilaisuuksiin, sinusta ei kirjoiteta. Ajatuksesi jäävät todellakin vain sinun ajatuksiksesi. Maksa ilmoituksia - millä rahalla? Ja ilman julkisuutta läpi ei mennä. Jopa negatiivinen julkisuus voi auttaa läpimenoa.

Netti? Kyllä vain, tietty ikäluokka peuhaa netissä. Mutta eipä taida olla heissä niin kovin paljon politiikan seuraajia. Vielä vähemmän aktiiveja äänestäjiä. Mutta merkitys kasvaa koko ajan.
Blogeja taas lukee se, joka sinut ennestäänkin tuntee.
Ja ainakin minä jotenkin kokisin huoraavani, jos menisin Facebookiin vain mainosmielessä.

Siis rahaa. Oikeisto saa firmoilta, kas kun firmat luulevat vasemmiston sosialisoivan tai oikeiston mahdollistavan firmojen toiminnan paremmin. (Molemmat ovat mutua ja useimmiten vääriä oletuksia.)
Mikä firma tukee vasemmistolaista ehdokasta?

Ay-liike on nyt myös kriminalisoitu, verovaroin se tukee vasemmistolaisia. Mutta AY-liike tässäkin rehellisesti sentään ajaa työntekijän etua, sehän sen perustehtävä lieneekin.

Tukea voi toki "ilman" rahaa. Voi vaikkapa saada ilmaisia lehtipuffeja, jopa suoranaisia mainoksia.
Jo kansanedustajana/valtuutettuna oleva, varsinkin lehden oman puolueen edustaja, saa aina kuvansa ja ajatuksensa lehteen. Lehti ei huomaakaan vieraan puolueen merkittäviäkään tilaisuuksia tai ihmisiä tai kerro heidän toiminnastaan kuin negatiivisia uutisia. Miten pieni ihminen näkyisi? Huiminta oli "unohtaa" koko meidän ehdokaslistamme, kun kaikki muut lueteltiin ennen kunnallisvaaleja...

Vaan kun ei ole työväenlehtiä.

Mitä on puolueen oma rahoitus? Erittäin suuri osa rahasta on jäsenmaksua. Toinen iso tulo muodostuu luottamustoimipalkkioista maksettavista ns. puolueverosta, joka meillä on 15% brutosta (lisäksi tietenkin normaali sivutulovero). Jäsenet myyvät toisilleen arpoja. Eli itse maksamme oikeastaan puolueen vaalituen itsellemme, myös veroina puoluetuen, eikä se riitä mihinkään, omaa rahaa pitää sijoittaa paljon, jos aikoo läpi mennä. Ikinä sitä ei takaisin saa, varsinkaan, kun ei mene läpi. Tällä sijoituksella silti asettuu kaikkien haukuttavaksi ja ajaa vain omia etujaan?

Puoluetuki perustuu istuvien kansanedustajien määrään. Kuinka pelkällä tällaisella puoluetuella voisi uusi puolue tai eturyhmä päästä läpi? Matkustusoikeus valtion kulkupeleillä on myös "puoluetukea" ja merkittävä asia jo istuvan edustajan vaalityössä, ministeriautoista puhumattakaan.

Olisiko reilua, että jollain tavalla jokainen ehdokas saisi suunnilleen saman verran julkisuutta ja mediatilaa, saisi yhtä monta tilaisuutta olla paneeleissa ja väittelyissä. Saisi jostakin yhtä paljon rahaa kuin herra Isoherra. Utopiaa.

Tarttis tehrä jotakin...
Demokratia ei saa olla rahan valtaa. Kumma, kun porvari ei keksi, että rahalla pitäisi voida ostaa minun köyhän äänioikeutenikin.

Ei kommentteja: