torstai 17. syyskuuta 2009

Laatu

Onko olemassa laatuvarmaa elektronista laitetta?
Vuosia, yhtä poikkeusta lukuunottamatta, olemme ostaneet viallisia sikoja säkissä ("Avattu pakkaus on ostopäätös."). Usein on luettu kuluttajavalistustekstejä tai esimerkiksi Tekniikan maailman testituloksia ennen ostopäätöstä. Se hyvä poikkeus saakoon kunniamaininnan, Mocca Master on ollut kunnossa koko ajan.
"Kaikki" muu on toiminut väärin tai vajaasti, muuten kuin tarkoitetulla tavalla. Suoranaista vaaraa emme sentään ole kokeneet.
Väite vaatii perustelunsa, muuten se on vain tuntumaa asiasta. Esimerkkejä siis.

Viimeisin on uusi hämäräkytkimellä varustettu lamppu, joka paloi kaiken aikaa, sääti hänet miten tahansa. Yöpöytäni muhkeaäänisen radion herätystoimintaa ei saanut päälle, ei mitenkään. Stereoiden ääni kulki kajarista toiseen, kun vain sormea liikutti kotelon yläpuolella.
Digiboxi sirpaloi, pätkii ja elää itsepäistä omaa elämäänsä, me muka säädämme.

Tietokoneissa on aina ongelmia ja omituisuuksia. Kännykän kaikkia ominaisuuksia ei saa käyttöön laitteen vikojen ja käsikirjan uussuomen takia. (Tietokone, varsinkin ohjelmat, ja kännykkä myydään aina keskeneräisenä, ei edes 1-sarjaversiona! Pesukone kävi takuuaikana kahdesti huollossa - tämän muistaa varmasti, koska laitteen poistaminen vessasta edellytti aina ovipielien irrottamista. Imurin letkut eivät kestäneet suuttimien paikalleelaittamista, toinen imuri kesti vain vuoden muuten vain. Osa lampuista ei alun perinkään toimi, osa cd-levyistä ei toimi.


Monasti kytkijä/käyttäjä oikeastikin saa syyttää itseään, hän ei yksinkertaisesti osaa rakentaa ja kytkeä - eikä ainakaan lain kirjaimen vaan ei hengen täyttämillä ohjeilla voikaan osata. Usein käyttöopaste ja käsikirja ovat epäsuomea tai kuvat suhruiset tai puutteelliset, eikä niistä ole apua. Minua kaihertaa usein ajatus, että en osannut asentaa - entä sitä mökin mummoa?

Suurin syy lienee valmistajan asenne: tarkoitus on myydä aina uutta. Laaduntarkastus on mitä sattuu, kun esimerkiksi EU:n ja tullin tarkastukset perustuvat vain pistokokeisiin ja niissäkin vain turvallisuuteen, ei toimivuuteen.
Ns. hyväkään merkki ei enää olekaan hyvä, vaan osa massatuotantoa made in maumau.
(Joka Mau-Mau oikeastaan oli arvostamani Kenian kansannousu brittihallintoa vastaan...)
Ns. tuotevastuu koskenee vain tuotteen aiheuttamaa vahinkoa.

Takuu? No on se kiva hankkia tarpeeseen laite, rakentaa, asentaa - purkaa, pakata, juosta viemään takaisin ja kuulla ne keljuilut tavallisesta viasta selkänojan ja laitteen välissä. Ja asentaa uudelleen.


Ja me ostamme. Tavaraa on jos mihin tarpeeseen (usein tehtyynkin), hinnat ovat kohtuullisia.
Mutta mikä on oikea hinta esimerkiksi viallisten kappaleitten materiaalihukkana, valmistuskuluina, rahteina, jätevaikutuksena, ...


No huhhuh. Jos tämä ajattelu tarttuu vaikkapa poliisiin tai kirurgiin? Tai opettajaan.
Ja oikeasti, näinhän maailma makaa: mehän tässä tähän olemme vähitellen suostumassa.

Ei kommentteja: