tiistai 22. syyskuuta 2009

Taloustieteen Nobel tulee varmasti

Maailma nousee hitaasti horjuville jaloilleen. Kompastelee, notkahtaa polvilleen, mutta nousee taas. Ja pelastajana ovat ne markkinat, ne toimivat markkinat. Rahaa alkaa taas olla, tavaroita tuotetaan, vienti vetää. Ja vaikka velkaa on korvia myöten, sitäkin maksetaan ja "kaikilla" menee taas hyvin. Ah auvoisaa vapaata markkinataloutta - uutta taantumaa rakentaessa.
Huomasiko kukaan, että valtava osa jäi jo junasta. Huomasiko kukaan,että kehitysmaat eivät koskaan päässeetkään junaan, ja radan tekokin siirtyi taas kauemmas. Ja sekin taisi unohtua, että markkinat sen laman taas tekivätkin.

Taloudellinen liberalismi ei ole mikään uusi ajatus. Johan sitä Smith ja Chydenius ... Vapaa markkinatalous virheineenkin on ainoa autuaaksitekevä - mitä siitä, että rapatessa roiskuu.
Mutta ei ole olemassa vapaata markkinataloutta!
Valtiot ohjaavat taloutta, kunnat ohjaavat taloutta. Isot sopimukset, järjestöt, organisaatiot ja rahalaitokset säätelevät ja ohjaavat, esittävät vaatimuksia ja ehtoja. EUt, NAFTAt, OPECit sanelevat.
Onpa jossakin vielä suunnitelmataloutta, suorastaan sosialismin yritystäkin.

Esitänkin, että annetaan markkinoille täydellinen vapaus. Kun kerran kapitalismi on maailman pelastus, miksi sen ei annettaisi toimia. Vapaasti.

Ajattele, mitä säästöä! Valtavia rakenteita, esimerkiksi valtiot, EU ja IMF joutaisivat nurkkaan. Ei tarvitsisi huolehtia mistään, ei vanhuksista, työttömistä, sairaista. Koulutukseksikin riittäisi firman kulloisiakin tarpeita vastaava pikku kurssi (Vrt. Etelä-Afrikan bantukoulu). Palkkaa sen verran, että olisi markkinat.
Ei AY-liikettä sotkemassa asioita, ei yhtenäistä työväenliikettäkään, kun kaikkien pitäisi kilpailla (vapaasti) niistä minimipalkkatöistä nyrkit veressä, taisteluareenana nyt koko maailma. Ihana luonnonjärjestys: vahvat elävät, ja mitäpä niistä muista. Maailma pelastuu, kun ihmiset vähenevät luontoa pilaamasta. Ajatella, edes teitä ei tarvitse tehdä, kun aina saa halpaa työvoimaa vaikka kantamaan tavarat ja minutkin. Mitä sitä oikeuslaitoksellakaan tekee, minä omistajana saan päättää omien työppösteni asiat. Tuotanto supistuu, kun ei ole millä ostaa, ja ne harvemmat tuotteet tehdään yhä keskitetymmin ja työvoimavaltaisemmin, työvoima kun on halvempaa kuin kone. Taloudellinen valta keskittyy yhä harvemmalle.
Auvoisa maailma - niille isorikkaille siellä jossakin muuriensa takana.

Joko ansaitsin sen Nobelini?

Ai niin, taisinkin kuvata jo mennyttä (?) aikaa. Mitenkäs se siirtomaaisäntä tai tilanherra toimikaan? Ja miten se patruuna halusi toimia? (Totuuden nimessä:ne patruunat olivat usein vastuullisia, asuttivat, perustivat kouluja, sairaaloita, huolehtivat.)

Olisiko sittenkin järkeä, että valtiot oikeasti ryhdistäytyisivät ohjaamaan taloutta. Ei yksin, vaan
sopimalla kansainvälisistä pelisäännöistä.
Voisi nyt aluksi esimerkiksi harjoittaa jämäkkää omistajaohjausta. Ja sopia Toubin-verosta.

Ei kommentteja: