maanantai 14. kesäkuuta 2010

Sataa

Luvattiin epävakaista. Pötyä. Sade ei vaihdu ei mihinkään, neljäs päivä jo.
Sateen sattuessa sateessa oli aikaa käydä esimerkiksi Mikkelissä.
Sade alkoi, kun olimme pienen pojan kanssa tapaamassa muita Leoja Korkeasaaressa.
Menee pilalle Helsinki-päivien vietto?

Hain metsästä ruusupavuille keppejä. Eilen istutetut pavuntaimet olivat aivan mullassa, sateen hakkaamina, pari vartta jopa poikki. Oli pakko tukea ja nopeasti.
kaivoin myös kukkapenkin reunakivet pois, kitkin ja panin jopa rikkaruohohävitettä ennen kivien takaisinlatomista. Joo, sateessa.

Pitäisi. Paha sana, tarkoittaa yleensä, että jotain jää tekemättä. Nyt pitäisi päästä leikkaamaan ruoho, mutta kun sataa.
Sateella sentään sain metsästettyä kolmisenkymmentä etanaa. Nämä veikot ne taitavat olla sadefaneja.

Sateella on aikaa myös jahdata sellaista katoavaa ihmettä kuin lyhythihaista kauluspaitaa! Olisi kiva pikkutakin kanssa pitää siistiä, yksiväristä paitaa, vaan kun ei: nyt on oltava joko neonvärinen, pastelli, ruudullinen tai raidallinen.
Joo, onhan valkeaa, on mustaa, mutta missä on esimerkiksi ns. khaki (samantekevää, kellertävä tai vihertävä). Myyjät tarjoavat näitä herralle sopivia, ah niin muodikkaita pinkkejään - saavat tarjota,en koko garderobia paidan takia vaihda saatikka muodin mukaan osta paitaa.

Ajankuvaa senverran,että KEPU sai uuden puheenjohtajan eilen: tämä Mari se oli minusta se ainoa oikea valinta, sillä en tiedä tarpeeksi tiheää pensasta piilottaa pää häpeästä,jos Paavo olisi voittanut tai se kivikova Mauri.
Tuntui Sinikka Hurskainen sanovan, että demareille tuli nyt helpoin vastus: melko tyhmää sanoa näin, vaalit ja hallituksen muodostaminen ovat ihan pian.
Oikein on vieraan puolueen edustajan toivoa yhteistyötä ja onnitella, arvostelu tulee kyllä tekojen mukaan.

Taidanpa mennä tekemään gourmeeta.

Ei kommentteja: