Eivätkö vieläkään Jaffa, vihannekset ja bataatit maistu pahalta?
Product of Israel. Product of blood? Olipa tempaus, asevoimin hyökätä humanitaarista saattuetta vastaan, tosin selkeän doktriinin mukaan: meillä ei pehmoilla, ei neuvotella, älä kokeile.
Jordanin vesi kuuluu vain israelin juutalaisväestölle. Palestiinalaisväestö ghettoistetaan muurien taa. Gazan 1,6 miljoonaa ihmistä jopa saarretaan, ainoa tapa saada elämälle vältämättömiäkin tuotteita on salakuljetus. Maanviljelys ei mahdu sodan tuhoilta säästyneille tai muurin vaikutuspiirin ulkopuolisille pelloille. Teollisuus ei voi toimia ilman raaka-aineita ja markkinoita, töitä ei siis ole. Hyvin opittu Adolfin menetelmä, mistä tulee (jumalallinen?) oikeus käyttää sitä?
Se ajankuvasta.
Kävin Toivakassa. Ranka poikineen tuli pelastettua polttopuuksi, mutta enemmän niitä jäi makaamaan ja lahoamaan, nuuka Vihinen minussa murisee. Koivua ja aika jyskyä kuustakin makaa maassa, ja varsinkin kuoripäällinen koivu pilaantuu nopeasti.
Ahneena miehenä kaappasin rankoja kärryllisen mukaan, en pilkkonut niitä metsässä.
Ehdin näin pelastaa paljon enemmän, sinne jäi toinen kuormallinen pinoon odottelemaan. Työkoneen urien vieressä on jopa joitakin tuulenkaatojakin.
Puuta siis on. Ongelma on 220 km matkaa niiden luo. Ja se puu ei ole kauniisti tien vieressä, se on tietysti satojen metrien päässä erittäin vaikeakulkuisessa rytelikössä. Tulee puulle hintaa, mutta nyt on taas niin hyvä olla joka lihas kipeänä ja metsässä käyneenä, "oikeaa" työtä tehneenä. (Totuuden nimessä: siellä on käytävä joka tapauksessa, tuo sitten kuorman tai ei.)
Olen pitkin kevättä ruikuttanut korvasienten vähyydestä. Tuollahan ne omassa metsässä köllivät, etsimättä siinä rankoja karsiessa ja pätkiessä sain parikymmentä kappaletta, keittelin ja pakkasin ne tuliaisiksi poikien iltaan Vesan mökille.
Eilen pätkin, pilkoin ja pinosin tuossa pihalla. Ajatella, ilman paitaa pärjäsi: kun ilma oli niin hyvä, jätin purut ja roskat kuivumaan sementille, nehän voisi käyttää kompostorin kuivikkeena. Tuli yläkerran isännältä luunappi, tänään sataa kaiken märäksi, eikä märkää purua millään voi homehduttaa jossain saavissa.
Lähdenpä tästä etsimään ilmavaa säkkiä tuohirojulle. Kuva on koivupinosta, saman kokoinen närepino tuli myös.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti