Avaruus on älyttömien mittojen ja etäisyyksien paikka. Valovuosi tai parsek jää pieneksi yksiköksi, vaikka niitäkään ei käsitä järjellä.
Tietokoneen kanssa leikimme kiloilla ja megoilla, gigoillakin. Ja mitäs ne nyt olivatkaan: normaalielämässä riittää, kun tietää haluta niitä isoimpia eli numeroina pienimpiä, perässä oikeat kirjaimet.
Poliitikot joutuvat päättämään megavateista ja teravateista, ihanko varmasti he tietävät, mistä?
Jokapäiväisessä puheessa päivittelemme helposti esimerkiksi myriardeja hyttysiä. No se ei ole liiottelua edes: kuka tiesi, käsi ylös, että myriardi on vain 10 000! Amerikkalaiset sekoittavat miljardit ja biljoonat, mutta muutenkin heittelemme biljoonia ja triljoonia, vaikka niitäkään ei voi tolkuta mitenkään muuten kuin hyvin isoina lukuina. No, Roope sentään omistaa enemmän: aika fiksua on panna tosi isoksi luvuksi fantastiljardi, yhtä käsittämätön yksikkö se on kuin vaikka septiljoona.
Ja toisin päin: puhumme sujuvasti mikroista ja nanoista oikeastaan tietämättä muuta kuin että ne ovat pieniä juttuja. Nano on markkinointisana ja siksi ällöttää jopa. Mikä se piko olikaan?
Megatonnit ovat arkisanoja, kun USA ja Neukut kilpailivat yhä tehokkaammista jykyistä.
Megatonnin lataus? Kuvittele pihallesi läjä trotyylia, läjä, jossa on miljoona tonnia
(1 000 000 000 kg) tositehokasta räjähdettä. Olisi se aika kasa: yhteen kerrokseen menisi vaikkapa 100 kilon pakkausta neliömetrille, jolloin läjä olisi noin 150 metrinen. Säteily siihen päälle.
Se isoin olisi 55 tällaista läjää, se kun rajoitettiin tähän kokoon.
Olisiko ihme, että Wheeler (ja moni muu) alkoi kirjoittaa Megasurmasta tai Megakuolemasta.
Tappaminen on helppoa, persoonatonta strategiaa, kun se ei tapahdu silmästä silmään, varsinkin kun kuljetuskalustokin alkaa olla ajanmukaista, so. vie nopeasti, kauas ja on vaikea tai mahdoton torjua. Ja oikein, tietysti, oikean ja ainoan oikean mielipiteen/asenteen/järjestelmän takia.
Uusin hieno yksikkö taitaa olla Negawatti? Alun perin sillä tarkoitettiin koneitten ja laitteiden kehittämistä yhä vähemmän energiaa kuluttaviksi eli se oli energian säästön "yksikkö". Leikkiä, puheen piristystä, mutta toimi se.
No, tietysti se yleistettiin tarkoittamaan myös esimerkiksi teollisuuden maastapoistumisen aiheuttamaa energiantarpeen pienenemistä tai raskaan, energiasyöpön teollisuuden muuttumista vähän energiaa kuluttavaksi hienoksi tekniikaksi.
Negavatti voi johtaa harhaan. Esimerkiksi paperitehdas on useimmiten energiaomavarainen, jopa tuottaa energiaa yli oman tarpeen. Vaikka uudet vempeleet kuinka ovat energiapihejä, niitä tuotetaan koko ajan yhä enemmän ja kokonaiskulutus sen kun kasvaa. Kas kun me tarvitsemme konetta joka paikkaan, niinhän se markkinoidaan.
Josta vihdoin pääsemmekin asiaan. Aika pitkä aasinsilta, taisin tehdä ennätyksen.
Emme tarvitse ydinvoimaa lisää. Perustelut ja väittely joskus toisella kerralla.
Tietokoneen kanssa leikimme kiloilla ja megoilla, gigoillakin. Ja mitäs ne nyt olivatkaan: normaalielämässä riittää, kun tietää haluta niitä isoimpia eli numeroina pienimpiä, perässä oikeat kirjaimet.
Poliitikot joutuvat päättämään megavateista ja teravateista, ihanko varmasti he tietävät, mistä?
Jokapäiväisessä puheessa päivittelemme helposti esimerkiksi myriardeja hyttysiä. No se ei ole liiottelua edes: kuka tiesi, käsi ylös, että myriardi on vain 10 000! Amerikkalaiset sekoittavat miljardit ja biljoonat, mutta muutenkin heittelemme biljoonia ja triljoonia, vaikka niitäkään ei voi tolkuta mitenkään muuten kuin hyvin isoina lukuina. No, Roope sentään omistaa enemmän: aika fiksua on panna tosi isoksi luvuksi fantastiljardi, yhtä käsittämätön yksikkö se on kuin vaikka septiljoona.
Ja toisin päin: puhumme sujuvasti mikroista ja nanoista oikeastaan tietämättä muuta kuin että ne ovat pieniä juttuja. Nano on markkinointisana ja siksi ällöttää jopa. Mikä se piko olikaan?
Megatonnit ovat arkisanoja, kun USA ja Neukut kilpailivat yhä tehokkaammista jykyistä.
Megatonnin lataus? Kuvittele pihallesi läjä trotyylia, läjä, jossa on miljoona tonnia
(1 000 000 000 kg) tositehokasta räjähdettä. Olisi se aika kasa: yhteen kerrokseen menisi vaikkapa 100 kilon pakkausta neliömetrille, jolloin läjä olisi noin 150 metrinen. Säteily siihen päälle.
Se isoin olisi 55 tällaista läjää, se kun rajoitettiin tähän kokoon.
Olisiko ihme, että Wheeler (ja moni muu) alkoi kirjoittaa Megasurmasta tai Megakuolemasta.
Tappaminen on helppoa, persoonatonta strategiaa, kun se ei tapahdu silmästä silmään, varsinkin kun kuljetuskalustokin alkaa olla ajanmukaista, so. vie nopeasti, kauas ja on vaikea tai mahdoton torjua. Ja oikein, tietysti, oikean ja ainoan oikean mielipiteen/asenteen/järjestelmän takia.
Uusin hieno yksikkö taitaa olla Negawatti? Alun perin sillä tarkoitettiin koneitten ja laitteiden kehittämistä yhä vähemmän energiaa kuluttaviksi eli se oli energian säästön "yksikkö". Leikkiä, puheen piristystä, mutta toimi se.
No, tietysti se yleistettiin tarkoittamaan myös esimerkiksi teollisuuden maastapoistumisen aiheuttamaa energiantarpeen pienenemistä tai raskaan, energiasyöpön teollisuuden muuttumista vähän energiaa kuluttavaksi hienoksi tekniikaksi.
Negavatti voi johtaa harhaan. Esimerkiksi paperitehdas on useimmiten energiaomavarainen, jopa tuottaa energiaa yli oman tarpeen. Vaikka uudet vempeleet kuinka ovat energiapihejä, niitä tuotetaan koko ajan yhä enemmän ja kokonaiskulutus sen kun kasvaa. Kas kun me tarvitsemme konetta joka paikkaan, niinhän se markkinoidaan.
Josta vihdoin pääsemmekin asiaan. Aika pitkä aasinsilta, taisin tehdä ennätyksen.
Emme tarvitse ydinvoimaa lisää. Perustelut ja väittely joskus toisella kerralla.
1 kommentti:
Kuulin pari uutta yksikköä. EU kun ei puutu valtioiden talouspolitiikkaan lainkaan ja rahapolitiikkaankin vain, jos kyseessä on mallioppilasmaa.
Kun Välimeren maissa menee huonosti, varsinkin Kreikassa, euro jakaantuu kahteen erilaiseen
osaan: pohjoisessa (North, N) se
on Neuro ja etelässä Seuro.
(Sanoi Esko Antila Aamu-tv:ssä.)
Lähetä kommentti