sunnuntai 11. lokakuuta 2009

Oi Kallis Suomenmaa

Tali-Ihantala-intoilijat ovat saamassa keräyslupaa toimintakeskusmuseohankkeen rahoittamiseksi. Hyvä!
Ai että kannattaisin hanketta? En: kerääjälle voin kuitenkin aina sanoa kiitos ei.
Sen sijaan sille en voi mitään, että valtio ja kaupunki sijoittavat valtavan rahan tähän hankkeeseen ja joutuvat sitoutumaan myös huikeisiin vuosittaisiin toimintakuluihin. Tällaisena aikana en ymmärrä, kun en ymmärtäisi hyvänäkään aikana.
Luonnollisesti olen siis epäisänmaallinen, kun en voi nähdä a) että vai aseellinen maanpuolustus on isänmaallista, b) isämme olivat kaikki niin urheita ja sankareita, että muista sukupolvista ei heidän tekoihinsa ole ja kaatunut on suurempi sankari kuin ohiammuttu.

Parasta puolustuspolitiikkaa on ulkopolitiikka - ei opportunistinen uhoaminen heti, kun saa jonkun ison selkänojakseen. Silloin Saksan, nyt EU:n. Ajopuu muka.

Miksi museo? Mikä ero juuri tällä taistelulla on niihin tuhansiin enemmän tai vähemmän historiaamme muuttaneisiin tai säilyttäneisiin taisteluihin. Tuhovoima?
Miksi ei esimerkiksi Kuuterselän taistelun museo...

Jos sotaa yleensäkään halutaan esittää, olkoon esittäminen hirveää kuten sotakin on.
Se ei ole reippaiden, urheiden partiolaisten retkeilyä kauniissa harjuluonnossa. Pitää näkyä pelko, väsymys, kylmä, nälkä, lika, taudit, huoli kotiasioista, hoitamattomat siviiliasiat. Pitää olla myös sen siviilin sota näkyvissä, lasten kauhu. Jo museon ulkonäön tulee vastata reaalista sotakäsitystä: Riian kommunismin museosta voi käydä ottamassa mallia.

On tietysti mahdotonta sanoa, mitä olisi tapahtunut, jos jokin historiamme kohta olisi tapahtunut toisin. Tali-Ihantalasta mielipiteet ovat aika varmoja. (Kahden viikon päästä suunnitellusta bläpimurrosta Puna-armeijan tavoite olisi ollut Mikkeli-Lappeenranta-tasa. Tuli onneksi kiire Berliiniin?)
On yksittäisiä muitakin tapahtumia, joiden merkitys on mahtava. Mielestäni Tilsitin sopimus oli yksi näistä, sen seurauksenahan Suomi oikeastaan muodostui ja kansallisvaltion edellytyksiä alkoi syntyä. Ja tämäkin museon arvoinen iso asiaon kuitenkin vain aivastus isossa kontekstissa:
yksi varhaisista Euroopan yhdistäjistähän se siinä, Napo, järjesteli, ja oikeastaan kuritti Ruotsia.
Mikä se Suomi oli?

Tule vaan, kerääjä. Yritän olla kohtelias.

Ei kommentteja: