maanantai 9. tammikuuta 2012

Negaatioita vai totta

Jos tämän kuun presidentinvaali olisi tasainen, ratkaisuksi voisi tulla taito esiintyä niin, että käytöstä ei voisi tulkita vain vaaleista aiheutuneeksi.
Kaikilla ehdokkailla on myös tukijansa: myös taito selittää käyttäytyminen voisi olla ratkaisevaa.

Kun Arhinmäki meni naimisiin, tulkinta on tietysti se, että naimisiin mentiin vaalien takia. Eihän presidenttipari voi susipari olla. Vai olisiko kyse ollut sitoutumisesta, vastuusta, kun kerran lapsi on syntymäisillään (selitys).

Kun ne, joita ei saa sanoa Persuiksi, laukovat "vain sitä, mitä kaikki ajattelevat, mutta eivät uskalla sanoa" ja Soini toruu ja vaatii rangaistusta, on tietenkin kyse siitä, että Soini saa näin julkisuutta ja tilaisuuden olla oikeassa. Vai olisiko sittenkin kyse siitä, että Soini tuntee vastuunsa ja on todella sitä mieltä, että näihin vihapuheisiin on puututtava ja puolueen kanta ei ole sama kuin näiden hakkaraisten ja halla-ahojen (selitys).

Essayah näyttää omineen kristinuskon vain yhden puolueen mandaatille, vai olisiko hän aidosti kristitty. Suuri Israelin ystävä tietysti siis hyväksyy Israelin valtioterrorismin? Kuuluu juuri televisiossa (Aamu-tv 9.1.) puhuvan neuvotteluosapuolena palestiinalaisista ja myös heidän paluuoikeudestaan maahan (Palestiinaan? Israeliin - ei sano kuin "maahan".)
Haavisto on ainoa sovittelukykyinen tai sitten hän on ollut tunnustusta saanut sovittelija, monien muiden joukossa. Kun on tunnevaali, puoliso tulee esteeksi?

Lipponen pyrki Euroopan keisariksi ja ajoi Suomen väkisin EU-hun. Olisiko hän kuiten kin ollut taitava opportunisti, jonka ansiosta Suomi sai edullisen liittymäsopimuksen ja painoarvoaan enemmän vaikutusvaltaa. (Joka tapauksessa mielestäni historiallinen monumentti, ei dynaaminen presidentti)

Biaudet monopolisoi vähemmistö- ja tasa-arvoasiat? Asantuntemusta ja verkostoa on.

Väyrynen on ottanut irtiottoja puolueestaan useinkin, ei ole mukautunut puoluedemokratiaan, on täydellisen epärealistinen omiin mahdollisuuksiinsa ja kykyihinsä nähden. Ja kuitenkin hän on se, joka aina selviää, aina pulpahtaa pinnalle, aina saa suuren tuen omiltaan tosipaikassa.

Niinistö on ollut jo vuosia harkiten irti päivänpoliittisesta ryvettymisestä, hänestä on tekemällä tehty presidenttiä, Hän on saanut asemansa takia lausuntoautomaattina sanoa sellaisia totuuksia, että kokoomus ei puolueena voi mitenkään olla niiden takana, henkilö-Niinistön torumista ei ole silti kuultu, Mutta entä jos Niinistö onkin sitä mieltä, aidosti. Viimeksi hän esimerkiksi on vaatinut talouselämää vastuuseen talouskriiseistä.

Onhan toki ehdokkaissa aitojakin, isoja eroja. On tehtävä myös sellainen, että näkemystään vastaankin joutuu siinä toimimaan, esimerkiksi allekirjoittamaan lakeja, joita ei oikeastaan hyväksy. Ristiriitoja vakaumuksen kanssa tullee useimmille.

Toivon toista kierrosta. Ennusteet ovat vain ennusteita!

Eräästä FB- kommentista poimin tähän lisäystä.
Eräs Ella kirjoittaa, että kun kehumme, kuinka hyvin Arhinmäellä meni, tuntuu kuin itsekin ihmettelisimme, kuin olisi odotuksena, että Paavo ei selviäisi! Aika ovela kommentti, johon osasin vastata vain, että kun sanomme, että Paavo selviytyi hyvin, se tarkoittaa, että Paavo selviytyi hyvin. Toki puhuin aitoudesta, kansan seassa aidosti olemisesta ym., mutta se kai vastasi enemmän kysymykseen, mitä hienoa on vierailuissa erilaisissa laitoksissa ja kauppakeskuksissa.

Ei kommentteja: