En, en osaa latinaa. Mutta olen seurannut Asterixia, ja tavannut latinaa puhuvan merirosvon, usein katkenneessa mastontyngässä ja uppoamassa.
Mutta turhasta on kysymys.
Isosti turhaa on nykyisin se, joka ei heti tuota myytävää tulosta. Viimeksi tästä kuulin, kun kahteen kertaan vuoden professoriksi valittu humanisti kaipasi tutkimusrahoitusta. Palkalla ei synny tutkimusta, kun on opetus ja ohjaaminen samalla. Siis humanisti: samaan aikaan tekniselle ja kaupalliselle alalle kyllä rahoitusta löytyy, jopa lääketieteelle, se kun tuottaa monin tavoin.
Surkeaa on tämä. Toki tämäkin kielitieteilijä rahoituksen tarvitsisi, oli ajatellut tutkia mm.kielen sosiaalisia ulottuvuuksia.
Tiukan budjetin aikaan on kaksi turhaa yli muiden. Kulttuuri ja hallinto ovat hampaissa, ja suurinta mölyä pitävät ne, joilla ei ole niistä mitään käsitystä, so. ovat suoraan sanottuna niin sivistymättömiä, että eivät tiedä arvoa, jopa välttämättömyyttä.
Mutta mitäs minä tämmöisestä turhuudesta. Omat on ... kehuttava.
Tänään, appiukon ja kahden (!) entisen veljen nimipäivänä tein kolmannen kerran ison lumilinnan pihalle tänä vuonna. Lisäksi olen tehnyt pöydälle sopivan mallin, suli sekin.
Sää on suosinut rakentajaa, aina on ollut hyvä nuoska. Mutta aina on lähes heti perään tullut vesisadetta ja hirmuinen lämpöaalto.
Kallistumista, saumojen irvistelyä, ikkunajäiden, koristeiden sulamista ja lopulta jäljelle on jäänyt vain raunio, joka ei todellakaan pihaa kaunista. Onneksi sentään pikkumiehet edes näkivät ja ihan hiukan leikkivätkin.
Miksi en seuraa pitkän ajan säätiedotuksia? No seuraanpas: viimeksikin tälle nurkalle lupailtiin pitkään nollaa ja poutaa, oli vesisadetta ja 3.6 astetta lämmintä. Aivan hyvin linna kestää pari päivää esimerkiksi + 1 asteista säätä, mutta vesisade syö lumen.
Vie koko päivän rakentaa kaksikamarinen hienous. Ja "lasiset" ikkunat odottavat vielä pakkaskelejä. Vartiotuvan puolelle voi puhkoa muinaisgoottilaiset aukotkin, mutta varsinaiseen pääsaliin ei voi läpireikiä jättää: se on talvinen grillitupa, siis lasit pitää olla, ja paksut!
Paksu tarkoittaa ämpäriin umpijäätynyttä vettä.
Aivan oikeasti grillin edessä on muurin takia paljon lämpöisempää kuin sen ulkopuolella. Eron huomaa, kun nostaa pakkasella paljaan käden muurin reunan yläpuolelle tai nousee seisomaan.
Ei siitä kesää silti synny, mutta riittävän hyvä tekosyy esimerkiksi tarjota alkuglögi vieraille ulkona tai istua tulilla muuten vaan.
Toinenkin (teko)syy rakentamiselle on. Ei, se ei ole teekuppi, vaikka englantilainen sanookin:
- Anything can serve as an excuse for a nice cup of tea.
Lapsethan ne!
Naapurin perhepäivähoitolapset kysyivät, eikö sedälle tule paha mieli, kun linna meni pilalle.
Tuli sedälle. Ja setä arveli korjaavansa, ja kuinka ollakaan, lapsiryhmä saapuu vierailulle ensi viikolla. Teemme tulet, ja hoitaja lupasi mehut.
Luokkia odottelen. Luulenpa, että tällä kirjoituksellakin kutsu välittyy alkuopettajille, mutta toki otan muutenkin yhteyksiä. Olkoon heidän retkitekosyynsä sitten vaikka veden olomuodot tai kokemuksia kirjoitelmaa varten, tervetuloa.
Edelliseltä linnavierailulta muistuu mieleen esimerkiksi tyttö, joka ei ollutkaan hienousrouva tai linnanneito, vaan opettajille mehua tarjoillessaan loihe lausumaan: - Linnassa pitää olla myös palvelijoita, teidän majesteettinne. Opet ovat hienouskreivittäriä, minä tietysti kuningas omassa pihassani.
No pojat järjestelivät puolustusta ja vartioivat ja meno oli kovaa. Oli siinä aatelisia koolla, ja aika monta sotilasarvoakin kuuli.
Kirjoitin itseni nurkkaan. Eihän se ihan turha juttu ollutkaan! Sitä paitsi minulla on oikein terveellä tavalla väsynyt olo, eikä eläkeläisen ajankäyttökään niin nokonuukaa (aina) ole, vaikka kuulemma aina on kiire.
Mutta turhasta on kysymys.
Isosti turhaa on nykyisin se, joka ei heti tuota myytävää tulosta. Viimeksi tästä kuulin, kun kahteen kertaan vuoden professoriksi valittu humanisti kaipasi tutkimusrahoitusta. Palkalla ei synny tutkimusta, kun on opetus ja ohjaaminen samalla. Siis humanisti: samaan aikaan tekniselle ja kaupalliselle alalle kyllä rahoitusta löytyy, jopa lääketieteelle, se kun tuottaa monin tavoin.
Surkeaa on tämä. Toki tämäkin kielitieteilijä rahoituksen tarvitsisi, oli ajatellut tutkia mm.kielen sosiaalisia ulottuvuuksia.
Tiukan budjetin aikaan on kaksi turhaa yli muiden. Kulttuuri ja hallinto ovat hampaissa, ja suurinta mölyä pitävät ne, joilla ei ole niistä mitään käsitystä, so. ovat suoraan sanottuna niin sivistymättömiä, että eivät tiedä arvoa, jopa välttämättömyyttä.
Mutta mitäs minä tämmöisestä turhuudesta. Omat on ... kehuttava.
Tänään, appiukon ja kahden (!) entisen veljen nimipäivänä tein kolmannen kerran ison lumilinnan pihalle tänä vuonna. Lisäksi olen tehnyt pöydälle sopivan mallin, suli sekin.
Sää on suosinut rakentajaa, aina on ollut hyvä nuoska. Mutta aina on lähes heti perään tullut vesisadetta ja hirmuinen lämpöaalto.
Kallistumista, saumojen irvistelyä, ikkunajäiden, koristeiden sulamista ja lopulta jäljelle on jäänyt vain raunio, joka ei todellakaan pihaa kaunista. Onneksi sentään pikkumiehet edes näkivät ja ihan hiukan leikkivätkin.
Miksi en seuraa pitkän ajan säätiedotuksia? No seuraanpas: viimeksikin tälle nurkalle lupailtiin pitkään nollaa ja poutaa, oli vesisadetta ja 3.6 astetta lämmintä. Aivan hyvin linna kestää pari päivää esimerkiksi + 1 asteista säätä, mutta vesisade syö lumen.
Vie koko päivän rakentaa kaksikamarinen hienous. Ja "lasiset" ikkunat odottavat vielä pakkaskelejä. Vartiotuvan puolelle voi puhkoa muinaisgoottilaiset aukotkin, mutta varsinaiseen pääsaliin ei voi läpireikiä jättää: se on talvinen grillitupa, siis lasit pitää olla, ja paksut!
Paksu tarkoittaa ämpäriin umpijäätynyttä vettä.
Aivan oikeasti grillin edessä on muurin takia paljon lämpöisempää kuin sen ulkopuolella. Eron huomaa, kun nostaa pakkasella paljaan käden muurin reunan yläpuolelle tai nousee seisomaan.
Ei siitä kesää silti synny, mutta riittävän hyvä tekosyy esimerkiksi tarjota alkuglögi vieraille ulkona tai istua tulilla muuten vaan.
Toinenkin (teko)syy rakentamiselle on. Ei, se ei ole teekuppi, vaikka englantilainen sanookin:
- Anything can serve as an excuse for a nice cup of tea.
Lapsethan ne!
Naapurin perhepäivähoitolapset kysyivät, eikö sedälle tule paha mieli, kun linna meni pilalle.
Tuli sedälle. Ja setä arveli korjaavansa, ja kuinka ollakaan, lapsiryhmä saapuu vierailulle ensi viikolla. Teemme tulet, ja hoitaja lupasi mehut.
Luokkia odottelen. Luulenpa, että tällä kirjoituksellakin kutsu välittyy alkuopettajille, mutta toki otan muutenkin yhteyksiä. Olkoon heidän retkitekosyynsä sitten vaikka veden olomuodot tai kokemuksia kirjoitelmaa varten, tervetuloa.
Edelliseltä linnavierailulta muistuu mieleen esimerkiksi tyttö, joka ei ollutkaan hienousrouva tai linnanneito, vaan opettajille mehua tarjoillessaan loihe lausumaan: - Linnassa pitää olla myös palvelijoita, teidän majesteettinne. Opet ovat hienouskreivittäriä, minä tietysti kuningas omassa pihassani.
No pojat järjestelivät puolustusta ja vartioivat ja meno oli kovaa. Oli siinä aatelisia koolla, ja aika monta sotilasarvoakin kuuli.
Kirjoitin itseni nurkkaan. Eihän se ihan turha juttu ollutkaan! Sitä paitsi minulla on oikein terveellä tavalla väsynyt olo, eikä eläkeläisen ajankäyttökään niin nokonuukaa (aina) ole, vaikka kuulemma aina on kiire.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti