Kunnallinen palvelu vai yrittäjävetoiset palvelut? Ikuisuuskysymys, jota ei varmasti voi koskaan ratkaista juupas-eipäs-politiikalla.
Aina voi olla mielipiteitä. Aina voi kansan asenteita tutkia.
Oliko yllätys, että yrittäjistä 77 % uskoo yrittäjävetoisten palvelujen pelaavan paremmin kuin yhteiskunnan suoraan hoitamien palvelujen? Näin kuuluu uskoakin, muten ei ole yrittäjä. Yrittäjän kuuluu sanoa, että kunnallinen palvelu on tehotonta ja tuottamatonta.
Tehottomuus ja tuottamattomuus tietenkin ovat ihan muuta kuin yrittäjien tarkoittama totuus. Kunta esimerkiksi joutuu, valikoimatta, hoitamaan kaikki, ne toivottomat ja tuottamattomatkin asiat. Yrittäjä taas järjestää palvelut aina tietylle kohderyhmälle, sille, jonka kanssa menestyminen on mahdollista. Ihan varmasti kuntakin saisi palvelut tuottaviksi ja tehokkaiksi, mikäli suuri osa palveluista jätettäisiin jonkun muun tahon hoidettaviksi ja keskityttäisiin maksukykyisiin tarvitsijoihin.
Jäljet pelottavat! Ns. kansa ei usko yrittäjiin. Palvelujen yksityistäminen tulee asiakkaalle kalliiksi. Hurskaasti sanotaan, että kilpailun vapauttaminen laskee hintoja, vaan kun ei. Huippuesimerkki on katsastustoimi, jossa hinnat "laskivat" kolminkertaisiksi. Tai toinen yhtä paha: herra yksityinen sopi auraavansa vain tietyn tason tiet, jolloin kylät järjestävät/maksavat kyläteiden auraukset. Kotihoito lopetettiin ja palvelu pirstoutui yksityiseksi siivous-, ruoka-, pesu-, terveydenhoito-, seuralaispalveluiksi, joista jokaisesta maksat entisen yhden maksun verran.
Niin. Kaikki palvelut ovat maksullisia, jos ei muuten niin kunnallisella palvelusetelillä.
Ja ne kaikkiein varattomimmat putoavat kunnan syliin yhä. Varmaan heidän palvelujensa hinnasta voi seuraavaksi valittaa?
Miksi niitä yrittäjävetoisia palveluja ei ole jo syntynyt? Miksi kunnista on muodostunut palvelujen tuottajia, jos palvelu on kultasuoni? Kunnan tärkein tehtävä on palvelutuotanto, jopa lain mukaan: ilman tätä ei olisi edes yrittämisen edellytyksiä.
Miksi näille yrittäjillekin riittää hyvin esimerkiksi infrastruktuuri, he ihan sujuvasti käyttävät vaikka tieverkkoa ja kunnallistekniikkaa, jopa vaativat aina lisää. Ihan samaa rusinoiden noppimista pullasta se on.
On olemassa yhteiskunnalle kuuluvia asioita, joista vapaa yrittäminen, tässä mielessä voiton tavoittelu, pysyköön kaukana. Minun näkemykseni mukaan tällaista olisi mm. posti, tieverkko, rautatiet, oikeuslaitos, perusopetus, armeija, yleisradio. Paljon muutakin - saa olla toista mieltä. Mutta ihmisten ns. peruspalvelujen (näkemysasioita nekin) tulee olla kaikkien saatavilla, kohtuuetäisyydellä, tasa-arvoisesti koko valtakunnassa.
Otsikon kysymysmerkki on harkittu. Useimmat tuntemani yrittäjät katsovat vain talouden linssin läpi, unohtavat tarpeen. Palvelut saadaan toimimaan, ei tavoittamaan kaikkia.
Sama vika on tietenkin kunnallisessa toiminnassa, kaiken on mahduttava budjettiin. Silti ketään ei jätetä - eihän?
Aina voi olla mielipiteitä. Aina voi kansan asenteita tutkia.
Oliko yllätys, että yrittäjistä 77 % uskoo yrittäjävetoisten palvelujen pelaavan paremmin kuin yhteiskunnan suoraan hoitamien palvelujen? Näin kuuluu uskoakin, muten ei ole yrittäjä. Yrittäjän kuuluu sanoa, että kunnallinen palvelu on tehotonta ja tuottamatonta.
Tehottomuus ja tuottamattomuus tietenkin ovat ihan muuta kuin yrittäjien tarkoittama totuus. Kunta esimerkiksi joutuu, valikoimatta, hoitamaan kaikki, ne toivottomat ja tuottamattomatkin asiat. Yrittäjä taas järjestää palvelut aina tietylle kohderyhmälle, sille, jonka kanssa menestyminen on mahdollista. Ihan varmasti kuntakin saisi palvelut tuottaviksi ja tehokkaiksi, mikäli suuri osa palveluista jätettäisiin jonkun muun tahon hoidettaviksi ja keskityttäisiin maksukykyisiin tarvitsijoihin.
Jäljet pelottavat! Ns. kansa ei usko yrittäjiin. Palvelujen yksityistäminen tulee asiakkaalle kalliiksi. Hurskaasti sanotaan, että kilpailun vapauttaminen laskee hintoja, vaan kun ei. Huippuesimerkki on katsastustoimi, jossa hinnat "laskivat" kolminkertaisiksi. Tai toinen yhtä paha: herra yksityinen sopi auraavansa vain tietyn tason tiet, jolloin kylät järjestävät/maksavat kyläteiden auraukset. Kotihoito lopetettiin ja palvelu pirstoutui yksityiseksi siivous-, ruoka-, pesu-, terveydenhoito-, seuralaispalveluiksi, joista jokaisesta maksat entisen yhden maksun verran.
Niin. Kaikki palvelut ovat maksullisia, jos ei muuten niin kunnallisella palvelusetelillä.
Ja ne kaikkiein varattomimmat putoavat kunnan syliin yhä. Varmaan heidän palvelujensa hinnasta voi seuraavaksi valittaa?
Miksi niitä yrittäjävetoisia palveluja ei ole jo syntynyt? Miksi kunnista on muodostunut palvelujen tuottajia, jos palvelu on kultasuoni? Kunnan tärkein tehtävä on palvelutuotanto, jopa lain mukaan: ilman tätä ei olisi edes yrittämisen edellytyksiä.
Miksi näille yrittäjillekin riittää hyvin esimerkiksi infrastruktuuri, he ihan sujuvasti käyttävät vaikka tieverkkoa ja kunnallistekniikkaa, jopa vaativat aina lisää. Ihan samaa rusinoiden noppimista pullasta se on.
On olemassa yhteiskunnalle kuuluvia asioita, joista vapaa yrittäminen, tässä mielessä voiton tavoittelu, pysyköön kaukana. Minun näkemykseni mukaan tällaista olisi mm. posti, tieverkko, rautatiet, oikeuslaitos, perusopetus, armeija, yleisradio. Paljon muutakin - saa olla toista mieltä. Mutta ihmisten ns. peruspalvelujen (näkemysasioita nekin) tulee olla kaikkien saatavilla, kohtuuetäisyydellä, tasa-arvoisesti koko valtakunnassa.
Otsikon kysymysmerkki on harkittu. Useimmat tuntemani yrittäjät katsovat vain talouden linssin läpi, unohtavat tarpeen. Palvelut saadaan toimimaan, ei tavoittamaan kaikkia.
Sama vika on tietenkin kunnallisessa toiminnassa, kaiken on mahduttava budjettiin. Silti ketään ei jätetä - eihän?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti