Jumalat pitivät kokouksen. Oli kristittyjen jumalaa, Jahvea, Allahkin. Hindujumalilla oli vähän ongelmia, kun ei tiennyt, kuka kahdesta miljoonasta jumalasta oli joutavin edustamaan. Suomen jumalat eivät saunanlämmitykseltään kyllä joutaneet, mutta päteviä jumalia oli silti kasalle saatu viitisenkymmentä.
Oli syytä kokoontuakin. Maailma oli kehittymässä monella tavalla huonoon suuntaan. Oli keskitytty liikaa niihin taivaallisiin asioihin, ihmiset olivat omin päin saaneet pilata maailmaansa. Ja kyllä olivatkin osanneet!
Kokoonkutsuja, se kristittyjen Jumala, oli toki realisti: kaikkea ei kerralla kuntoon saisi poistamatta koko ihmiskuntaa sotkemasta asioita. Ja niin kokouksen aiheeksi oli hahmottunut rauha.
No, viikkoja oli ensin määritelty, mikä on rauha, lopulta oli päädytty joihinkin yhteisesti hyväksyttyihin asioihin, esimerkiksi sodattomuuteen. Oli kyllä esitetty moniakin vaihtoehtoja, vaikkapa kaikkien sodan lietsomista haluavien haastamista sotaan, kapitalismin tai kommunismin saattamista ainoaksi sallituksi, asein ylläpidettävää rauhaa, varustautumista, ydinasepelotetta. Joku oli puhunut oikeudenmukaisesta maailmasta ilman tarvetta varustautumiseen tai naapurin pelkoon, toisiin tutustumisesta, vapaasta liikkumisesta, kulttuurien tuntemisesta, mutta hänet oli naurettu jo kauan sitten hiljaiseksi.
Keinoja pohdittiin, otsarypyt syvinä, kiihkolla. Siinä oli uskonsotia syttyä useitakin.
Yksi keino alkoi saada kannatusta yli muiden - totta kai, sehän ei oikeastaan vaatisi laiskoilta jumalilta juuri mitään, ihmiset lopulta hoitaisivat asiat itse.
Nostetaan maailman mahtajat sillä lailla "ylemmäs", tarkkailemaan koko maailmaa ikään kuin ylhäältä päin, niin että he saavat nähdä, missä ongelmia on, mitä naurettavaa juuri heidän toimissaan on. Ehkä arabijohtajat huomaisivat, että lähes kaikki maailman levottomuus oli arabimaissa, tai pohjoiskorealainen silloinen Kim näkisi, että maailmassa on muitakin maita. Tai... Pelkkä tämä kohta kokouksesta oli niin pitkä, että kokousaika uhkasi loppua, vaikka iankaikkisuus oli aikaa. Kukin jumala saisi itse keksiä keinot näihin ylimaallisiin näkemyksiin, olkoon se sitten unennäköä tai näkyjä, profetioita tai mitä tahansa. Onhan jumalilla keinonsa.
Näinhän päätettiin tehdä.
Kukin Jumala tahollaan alkoi tehdä töitään. Maailmassa alkoi todella tapahtua!
Kymmenen vuoden päästä pidettiin uusi jumalten kokous.
Eipä se kauan kestänyt. Maailma oli mennyt yhä hullumpaan suuntaan! Jokainen jumala oli toiminut täysin yksisilmäisesti ja ajanut omaa näkemystään ainoana oikeana suojattiensa päähän - totta kai, jokainenhan oli ainoa oikea jumala. Niinpä oli arabi huomannut, että jossakin oli vielä tukahdutettavaa demokratian tai uskonnonvapauden alkua. Amerikkalaiset olivat pakkovieneet omaa demokratian irvikuvaansa ja talouden vapautta kaikkialle yhä hurjemmin. Pohjois-Korea oli kuin olikin laukaissut ydinaseensa Söulissa. Israel oli asuttanut kaikki palestiinalaisalueet ja koko palestiinalaiskansa oli ajettu rajojen yli maanpakoon. Kiinan ilmansaasteet olivat levinneet koko maailmaan ja kukaan ei vapaata kilpailua muuallakaan ilmaston takia rajoittanut. Venäjä oli kahmaissut takaisin kaikki entisen Neuvostoliiton alueet ja kukaan ei korvaansa lotkauttanut, vaikka se vaati useilta muiltakin mailta alueita ja venäläisten tasa-arvoista kohtelua. Pankkijärjestelmän oli duunari taas pari kertaa maksanut kuiville. Ohhoh!
Oli maailma mallillaan, jokainen jumala huomasi tietysti asiat toisen jumalan syyksi. Jo kokouksen aikana alkoi hillitön salamoiden heittely, näkyivätpä lentelevän sirppi, vasara ja hakaristikin. Mutta kokouksen jälkeen alkoi todellinen jumalten sota, mikä onneksi käytiin ilman pitkillä perillä, eikä sotkenut sen enempää maailman menoa.
Mutta sitten olikin jo suomalaisten jumalien sen kertainen saunareissu päättynyt. He huomasivat, että nyt oli aika tarttua asiaan, kun muilla näytti olevan muuta puuhaa.
Ihan aluksi Paara päätti lopettaa liian hyvän antamisen ihmisille, ja niin esimerkiksi raaka-aineet alkoivat riittää ja kasvihuonepäästöt vähenivät. Ahti pisti vedet kuntoon ja vaati kunnon putsareita, Tapio otti vastuulleen sademetsätkin, mutta myös maasta saatavat malmit ja muut kaivannaiset. Pienetkin jumalat panivat parastaan, kukin toimenkuvansa mukaan. Jo alkoi uusi, uljas maailma kohota!
Ajettiin maailman johtajien päähän ajatus, että kaikki isommat neuvottelut käydään suomalaisessa saunassa. Eipä ole herraa, ei narria, tittelit pois, ja viimeistään makkara- ja olutvaiheessa alkoi rähiseminen olla naurettavaa. No Ajattara ja Tellervo saivat aikaan sen, että naisjohtajatkin saatiin saunaan, ajatella, Angelakin riisui jakkupukunsa!
Suomalaisia saunoja alkoi kohota ympäri maailmaa yhä kiihtyvää tahtia, ja samaa tahtia väheni väkivalta maailmasta.
No, jumalat tätä tyytyväisinä aikansa katselivat. Mutta sitten he tietysti, Rauhan Ruhtinaat, alkoivat itse kiistansa uskojen reviirijaosta. Mikä siinä auttoi: Ukko kutsui jumalatkin saunaansa ja löylytti oikein kunnolla.
Oli syytä kokoontuakin. Maailma oli kehittymässä monella tavalla huonoon suuntaan. Oli keskitytty liikaa niihin taivaallisiin asioihin, ihmiset olivat omin päin saaneet pilata maailmaansa. Ja kyllä olivatkin osanneet!
Kokoonkutsuja, se kristittyjen Jumala, oli toki realisti: kaikkea ei kerralla kuntoon saisi poistamatta koko ihmiskuntaa sotkemasta asioita. Ja niin kokouksen aiheeksi oli hahmottunut rauha.
No, viikkoja oli ensin määritelty, mikä on rauha, lopulta oli päädytty joihinkin yhteisesti hyväksyttyihin asioihin, esimerkiksi sodattomuuteen. Oli kyllä esitetty moniakin vaihtoehtoja, vaikkapa kaikkien sodan lietsomista haluavien haastamista sotaan, kapitalismin tai kommunismin saattamista ainoaksi sallituksi, asein ylläpidettävää rauhaa, varustautumista, ydinasepelotetta. Joku oli puhunut oikeudenmukaisesta maailmasta ilman tarvetta varustautumiseen tai naapurin pelkoon, toisiin tutustumisesta, vapaasta liikkumisesta, kulttuurien tuntemisesta, mutta hänet oli naurettu jo kauan sitten hiljaiseksi.
Keinoja pohdittiin, otsarypyt syvinä, kiihkolla. Siinä oli uskonsotia syttyä useitakin.
Yksi keino alkoi saada kannatusta yli muiden - totta kai, sehän ei oikeastaan vaatisi laiskoilta jumalilta juuri mitään, ihmiset lopulta hoitaisivat asiat itse.
Nostetaan maailman mahtajat sillä lailla "ylemmäs", tarkkailemaan koko maailmaa ikään kuin ylhäältä päin, niin että he saavat nähdä, missä ongelmia on, mitä naurettavaa juuri heidän toimissaan on. Ehkä arabijohtajat huomaisivat, että lähes kaikki maailman levottomuus oli arabimaissa, tai pohjoiskorealainen silloinen Kim näkisi, että maailmassa on muitakin maita. Tai... Pelkkä tämä kohta kokouksesta oli niin pitkä, että kokousaika uhkasi loppua, vaikka iankaikkisuus oli aikaa. Kukin jumala saisi itse keksiä keinot näihin ylimaallisiin näkemyksiin, olkoon se sitten unennäköä tai näkyjä, profetioita tai mitä tahansa. Onhan jumalilla keinonsa.
Näinhän päätettiin tehdä.
Kukin Jumala tahollaan alkoi tehdä töitään. Maailmassa alkoi todella tapahtua!
Kymmenen vuoden päästä pidettiin uusi jumalten kokous.
Eipä se kauan kestänyt. Maailma oli mennyt yhä hullumpaan suuntaan! Jokainen jumala oli toiminut täysin yksisilmäisesti ja ajanut omaa näkemystään ainoana oikeana suojattiensa päähän - totta kai, jokainenhan oli ainoa oikea jumala. Niinpä oli arabi huomannut, että jossakin oli vielä tukahdutettavaa demokratian tai uskonnonvapauden alkua. Amerikkalaiset olivat pakkovieneet omaa demokratian irvikuvaansa ja talouden vapautta kaikkialle yhä hurjemmin. Pohjois-Korea oli kuin olikin laukaissut ydinaseensa Söulissa. Israel oli asuttanut kaikki palestiinalaisalueet ja koko palestiinalaiskansa oli ajettu rajojen yli maanpakoon. Kiinan ilmansaasteet olivat levinneet koko maailmaan ja kukaan ei vapaata kilpailua muuallakaan ilmaston takia rajoittanut. Venäjä oli kahmaissut takaisin kaikki entisen Neuvostoliiton alueet ja kukaan ei korvaansa lotkauttanut, vaikka se vaati useilta muiltakin mailta alueita ja venäläisten tasa-arvoista kohtelua. Pankkijärjestelmän oli duunari taas pari kertaa maksanut kuiville. Ohhoh!
Oli maailma mallillaan, jokainen jumala huomasi tietysti asiat toisen jumalan syyksi. Jo kokouksen aikana alkoi hillitön salamoiden heittely, näkyivätpä lentelevän sirppi, vasara ja hakaristikin. Mutta kokouksen jälkeen alkoi todellinen jumalten sota, mikä onneksi käytiin ilman pitkillä perillä, eikä sotkenut sen enempää maailman menoa.
Mutta sitten olikin jo suomalaisten jumalien sen kertainen saunareissu päättynyt. He huomasivat, että nyt oli aika tarttua asiaan, kun muilla näytti olevan muuta puuhaa.
Ihan aluksi Paara päätti lopettaa liian hyvän antamisen ihmisille, ja niin esimerkiksi raaka-aineet alkoivat riittää ja kasvihuonepäästöt vähenivät. Ahti pisti vedet kuntoon ja vaati kunnon putsareita, Tapio otti vastuulleen sademetsätkin, mutta myös maasta saatavat malmit ja muut kaivannaiset. Pienetkin jumalat panivat parastaan, kukin toimenkuvansa mukaan. Jo alkoi uusi, uljas maailma kohota!
Ajettiin maailman johtajien päähän ajatus, että kaikki isommat neuvottelut käydään suomalaisessa saunassa. Eipä ole herraa, ei narria, tittelit pois, ja viimeistään makkara- ja olutvaiheessa alkoi rähiseminen olla naurettavaa. No Ajattara ja Tellervo saivat aikaan sen, että naisjohtajatkin saatiin saunaan, ajatella, Angelakin riisui jakkupukunsa!
Suomalaisia saunoja alkoi kohota ympäri maailmaa yhä kiihtyvää tahtia, ja samaa tahtia väheni väkivalta maailmasta.
No, jumalat tätä tyytyväisinä aikansa katselivat. Mutta sitten he tietysti, Rauhan Ruhtinaat, alkoivat itse kiistansa uskojen reviirijaosta. Mikä siinä auttoi: Ukko kutsui jumalatkin saunaansa ja löylytti oikein kunnolla.
1 kommentti:
Minulta on kysytty, kuinka ne suomalaiset jumalat sen rauhan hoitivat. Helposti: jumalainensauna kuumaksi, kriisien tekijät saunaan, ja jo neuvottelutaito parani. Kummasti alkoi saunojen rakentelu ympäri maailmaa, niin ettei uusia kriisejä edes syntynyt!
Lähetä kommentti