torstai 19. huhtikuuta 2012

Vastakohtia

Aamu-tv:ssä joku puhui päätöksenteosta. Hän sanoi jotakin siihen suutaan, että päätös on joko ekologinen tai sitten se on poliittinen.
Jäi vaivaamaan. Näinkö on todellakin, ovatko ne vaihtoehtoja tai jopa vastakohtia?

Aivan yhtä hyvin voisi sitten kysyä, onko päätös taloudellinen vai poliittinen: poliittinen voi tässä kysymyksessä näyttäytyä jotenkin arvokkaampana kuin taloudellinen, jotenkin vasemmistolaisen tuntuisena. Ikäänkuin poliittinen olisi samaa kuin tarpeet huomioon ottava. Taloudellinen on taas samaa kuin oikeistolainen ja kova.

Poliittinen aivan varmasti tarkoittaa monelle samaa kuin puolueen tai omaa kannatusta lisäävä. Vastakohta olisi siis yleishyödyllinen, tarpeellinen.

Kiva keksiä lisääkin vastakohtia sanalle poliittinen! Miten olisi humaani vai poliittinen? Tarpeellinen vai poliittinen? Virkamiesten ohjaama vai poliittinen?
Järkevä vai poliittinen? Oikeudenmukainen vai poliittinen?

Nyt kuuluu tietysti koota noista kimppu ja sanoa, että meillä vasureilla on tapana tehdä
ekologisia, taloudellisia, tarkoin harkittuja, humaaneja ja oikeudenmukaisia päätöksiä. Enkä paljon valehtelekaan!

Politiikka on asioiden hoitamista niin, että koko ajan on päämäärä ja tavoite. Minulle se on kansalaisen hyvinvointi, useimmiten niin, että hyvinvointi ei ole vain pienen ryhmän asia. Päämäärä voi jesuiitoilla pyhittää keinot, ei kuitenkaan vasemmistolaisessa politiikassa. Lehmänkaupat, aatteen myyminen isomman edun nimessä ovat jonkun muun ryhmän keinoja. Tässä on kriisin siemen: mm. hallitusohjelma tietenkin sisältää kompromisseja, joita kaikki vasurit eivät voi hyväksyä. Vaikka sana oikeudenmukainen on määrittelemättä, vaadin oikeudenmukaisuutta, ennen kuin päätös on vasemmistolainen.

Mielenkiintoista olisi oikeasti tutkia, onko ajatus ison ryhmän edun käymisestä yksilön edun edellä jotenkin toteutunut. Vaikka äkkiä katsoen näyttäisi, että poliittisia irtopisteitä saisi ajamalla enemmistön etua, kannatusta näyttää saavan juuri päinvastainen. Kas kun se enemmistö, vähäväkiset, sisältää sen suurimmankin puolueen eli nukkuvien puolueen. Ihan totta: on pakko tehdä päätöksiä ihmisen puolesta myös niin, että ihminen ei sitä halua. Kansan puolesta kansaa vastaan, sanoi valistunut itsevaltias tämän asian. (Mitähän on poliittinen diktatuuri, Stalin, Kim Il Sung,arabidemokratia,...)

Aivan liian monelle san poliittinen tarkoittaa samaa kuin vastenmielinen, moraaliton, huonosti hoidettu. Olisikohan poliitikoilla osuutta asiaan?

Aivan liian monelle politiikka tarkoittaa samaa kuin vasemmistolainen. Sinisillä silmälaseilla jätetään kaikki oikeistolainen asioiden politisoiminen ja kovat arvot näkemättä, ja niiden kyseenalaistamista sanotaan asioiden politisoinniksi!

Selväksi kuitenkin on tullut, että politiikka on asioiden tietämistä, selvän ottamista, yhteistyötä. Mikään aate ei riitä politiikaksi, antaa vain selkänojia ja huomioonotettavia periaatteita. Ennen kuin voi kansaa edustaa ja sen etuja ajaa, täytyy
olla lähes täydellinen päättäessään toisten puolesta?

Kohta kirjoitan itseni pussiin. Ihmisiähän politiikassa on mukana.

Ei kommentteja: