Otsasi hiessä

Olipas viikko. Alun perin oli sovittu, että pappa jaksaa pinnistellä perjantaina kolme tuntia sijaisena. Hupsista, menikin koko viikko, ja jatkuu vielä maanantain ja tiistain. Meni asiassa toki, ja hyvä kun kelpasin.
Alku oli aika kevyttä kyllä: lukujärjestyksessä oli hyppytuntireikiä kiusaksi asti, mitä minä teen koululla tyhjät tunnit, kun koneillekaan ei ole oikeuksia?
Mutta kun minusta tuli äidinkielenään englantia puhuvan sijainen loppuviikosta, alkoi jo käydä luille, minun englantini ei oikein riitä esimerkiksi pitämään englannintunteja englanninkielisille. No riitti se, sitä paitsi on kai aika tärkeää näillekin oppia suomeakin. Ja kierto toimii, vaihtelimme tunteja tarpeen mukaan
toisen englanninkielisen kanssa. Joustavaa on se.

Tiistaina olin Lyseon lukiolla CAS-päivässä mukana. On kiva vieraalla koululla olla kuin kotonaan, "omat" entiset lapset tuntevat yhä ja tulevat juttusille, ne Ellenit, Matiakset, Veeat, Nikit. Ja muutenkin, johtuneeko sinisestä uniformusta, kohtelu ja kohteliaisuus, aplodit mukaan lukien, olivat mahtava kokemus.
Usko nuoreen sai taas lisäpotkua. Kyseessä oli oppilaiden itse järjestämä tapahtuma kirpputoreineen, saappaanheittoineen, konsertteineen, Unicef-kävelyineen, tulot SPR:lle ja Unicefille.

Jäi siis jotakin tekemättä. Oli tarkoitus käydä raivaamassa metsää,kärrätä kotiin valmiit pinot ja tehdä haloiksi, kerätä puolukkaa ja sientä.
Sunnuntaina yritän käydä Toivakassa - olen tilapäisleski, eikä perhe ainakaan rajoita tai vaimon työ tarvitse autoa tai kärriä.

Hukkasin hyvän ystävän blogin. Se oli suosikeissani, mutta ykskaks klikkaus päästi minut aina vain omaan blogiini kahtakin kautta, joko suoraan tai salasanoillani. Kävi mielessä jopa, että olin taitamattomuuttani jotenkin sotkenut ja pilannut hänenkin asiansa, hienon bloginsa, huhuhuh.
Onneksi asiantunteva työkaveri kertoi hänellekin käyneen samalla tavalla ja konsti löytää blogi uudelleen löytyi, kun neuvoja sai.

Tämäkin päivä menee ihan muille. On kokous jossakin tosi korvessa Jaalan peräkylillä.
Nyt olisi kuivaa ja aika lämmintä olla metsässäkin. (Kuva kertoo kaipauksesta: Jäkälän kylä, Savitaipale)

Ja tänään ja huomenna palaan pitkältä reissulta tyhjään kotiin. Ei ole mukavaa se.
Kuin pilvinen päivä ilman aitanpolulla astelevaa emäntää...