Hurraa, hinnat laskevat!
Pakkolakien tilalle solmittu kiristyssopimus laskee palkkoja ainakin neljällä tavalla.
Työaika lisääntyy 24 tuntia vuodessa, työeläkemaksua siirretään palkansaajalle, suurempi osa työttömyysvakuutusmaksusta tulee palkansaajan maksettavaksi, lomarahoja leikataan 30 %.
Lisäksi mm. opintorahaa lasketaan.
Ainakin on itsestään selvää, että palkkojen noustessa hinnat nousevat, useimmiten kuitenkin niin, että ostovoima hiukan lisääntyy.
Miksi ei olisi ihan yhtä itsestään selvää, että palkkojen laskiessa hinnat laskevat.
Näkisi vain....
Aina tulee hyviä syitä nostaa hintoja. Esimerkiksi maailmanmarkkinat: ylöspäin reagioidaan päivissä, alaspäin vie paljon, paljon pidempään, eikä läheskään koko laskua ole aikomustakaan toteuttaa. Oikein hyvä esimerkki on polttoaine.
Hallitus uskoo kotimaisen kysynnän lisääntymisen olevan maan pelastus. Tokihan siis on annettava kotimaisen kysynnän lisääntyä laskemalla hintoja. Tosin tämä sama sinisilmäinen hallitus on jo omin toimin nostanut mm. sote-alan hintoja ja samaan aikaan pudottanut tulonsiirtoja eli pienituloisten ei tarvitse kulutusta nostaa? Valtio on myös käytännössä irtisanonut julkisen alan työntekijöitä leikkauksillaan kulutusta työttömänä lisäämään. Heillekin riittävät rikkaiden pöydiltä putoavat murut?
Peruselämiseen kuluu entistä suurempi osa rahasta. Samaan aikaan keskituloiselta lapsiperheeltä napataan jopa 3000 euroa vuodessa palkanalennusena ja maksujen korotuksina. Lisää kulutusta, varmaan velaksi sitten!
Eläkeläiseltä ei leikata? Taas suuret ikäluokat riistävät köyhää kansaa. Olen jo tästäkin lukenut, huoltosuhteet ja eläkepommit ovat taas pinnalla, yllättävän vähän tosin, sillä on jo osoitettu hallituksen toimien ajavan keskituloiset eläkeläiset pienituloisiksi ja pienituloiset köyhyysrajan alle.
Se taitettu indeksi on pudottanut eläkeläisten toimeentuloa jo 90-luvun puolivälistä alkaen.
Se, tai mikä tahansa indeksi, pudottaa eläkkeitä palkkojen (ja hintojen?) laskiessa.
Monen eläkeläisen varallisuus on jo mennyttä. Esimerkiksi taantuvilla teollisuuspaikkakunnilla oleva omakotitalo on menettänyt ja menettämässä arvonsa. Kuka sen ostaisi, kuka voisi sijoittaa asumiseen, kun työpaikka ei ole varma?
Siis muistakaa, suuret ikäluokat työllään nostivat tämän maan siihen vaurauteen, minkä SSS ja nuori ekonomistipolvi parissa vuodessa tuhoaa, suuret ikäluokat jo maksoivat eläkkeensä, suuret ikäluokat eivät vain loisi, vaan ovat myös eläkkeistään veronmaksajia ja maksavat enemmän sotemaksuja. Ja vaikka suuret ikäluokat "veivätkin kaikki työpaikat", he kyllä ne työpaikat loivatkin ja muutkin työpaikat. Nyt ne pirut vielä elävät pitkään ja vaativat kovasti sosiaali- ja terveysalan palveluja ja hoitolaitoksia, siis luovat ihan vääränlaisia työpaikkoja eli palvelupaikkoja, eivät vientituotetyöpaikkoja. Loistyötä.
Palkanalennusten ja työoloheikennysten lisäksi uhkaa palkansanelu, so. paikallinen työnantaja pääsee pompottamaan. Kiitos lylyt ja fjäderit, saitte kuin saittekin paikallisen sopimisen sidottua yhteiskuntasopimukseen, tämä mahdollisuus pienenee olennaisesti.
Mutta nollasopimuksia on luvassa, siis käytännössä ostovoiman heikentämisiä ainakin inflaation ja maksujen nousun verran.
Ja ainahan on se mahdollisuus, että työnantajille suoraan kohdistunut palkkakulujen säästö käytetään sillä paremmalla tavalla. Ainahan voi senkin rahan jakaa osakkeina ulos tai käyttää johtoportaan optio-ohjelmiin ja palkankorotuksiin. Ja kannattaa sijoittaa ulkomaille. Kun ei sovittu mistään velvoitteista vastineeksi säästöistä, ei todellakaan voitu puhua yhteiskuntasopimuksesta.
Kuulkaa, mikä parku nousi, kun tuon kirjoitin: - Ei ole olemassa mitään rahaa! On olemassa vain mahdollisuus olla maksamatta noita sovittuja asioita.
Aha. Siis firmat toimivat kädestä suuhun, kun nyt jaettiin kaikki ulos ennätysosinkoina, ei ole rahaa.
(Otsikon halpuuttaminen on niitä ällösanoja. Kuuluu samaan sarjaan kuin muotisana voimaannuttaminen tai monet muut aikansa jokapaikan sanat, kuten visio, tulosjohtaminen, tms.)
Pakkolakien tilalle solmittu kiristyssopimus laskee palkkoja ainakin neljällä tavalla.
Työaika lisääntyy 24 tuntia vuodessa, työeläkemaksua siirretään palkansaajalle, suurempi osa työttömyysvakuutusmaksusta tulee palkansaajan maksettavaksi, lomarahoja leikataan 30 %.
Lisäksi mm. opintorahaa lasketaan.
Ainakin on itsestään selvää, että palkkojen noustessa hinnat nousevat, useimmiten kuitenkin niin, että ostovoima hiukan lisääntyy.
Miksi ei olisi ihan yhtä itsestään selvää, että palkkojen laskiessa hinnat laskevat.
Näkisi vain....
Aina tulee hyviä syitä nostaa hintoja. Esimerkiksi maailmanmarkkinat: ylöspäin reagioidaan päivissä, alaspäin vie paljon, paljon pidempään, eikä läheskään koko laskua ole aikomustakaan toteuttaa. Oikein hyvä esimerkki on polttoaine.
Hallitus uskoo kotimaisen kysynnän lisääntymisen olevan maan pelastus. Tokihan siis on annettava kotimaisen kysynnän lisääntyä laskemalla hintoja. Tosin tämä sama sinisilmäinen hallitus on jo omin toimin nostanut mm. sote-alan hintoja ja samaan aikaan pudottanut tulonsiirtoja eli pienituloisten ei tarvitse kulutusta nostaa? Valtio on myös käytännössä irtisanonut julkisen alan työntekijöitä leikkauksillaan kulutusta työttömänä lisäämään. Heillekin riittävät rikkaiden pöydiltä putoavat murut?
Peruselämiseen kuluu entistä suurempi osa rahasta. Samaan aikaan keskituloiselta lapsiperheeltä napataan jopa 3000 euroa vuodessa palkanalennusena ja maksujen korotuksina. Lisää kulutusta, varmaan velaksi sitten!
Eläkeläiseltä ei leikata? Taas suuret ikäluokat riistävät köyhää kansaa. Olen jo tästäkin lukenut, huoltosuhteet ja eläkepommit ovat taas pinnalla, yllättävän vähän tosin, sillä on jo osoitettu hallituksen toimien ajavan keskituloiset eläkeläiset pienituloisiksi ja pienituloiset köyhyysrajan alle.
Se taitettu indeksi on pudottanut eläkeläisten toimeentuloa jo 90-luvun puolivälistä alkaen.
Se, tai mikä tahansa indeksi, pudottaa eläkkeitä palkkojen (ja hintojen?) laskiessa.
Monen eläkeläisen varallisuus on jo mennyttä. Esimerkiksi taantuvilla teollisuuspaikkakunnilla oleva omakotitalo on menettänyt ja menettämässä arvonsa. Kuka sen ostaisi, kuka voisi sijoittaa asumiseen, kun työpaikka ei ole varma?
Siis muistakaa, suuret ikäluokat työllään nostivat tämän maan siihen vaurauteen, minkä SSS ja nuori ekonomistipolvi parissa vuodessa tuhoaa, suuret ikäluokat jo maksoivat eläkkeensä, suuret ikäluokat eivät vain loisi, vaan ovat myös eläkkeistään veronmaksajia ja maksavat enemmän sotemaksuja. Ja vaikka suuret ikäluokat "veivätkin kaikki työpaikat", he kyllä ne työpaikat loivatkin ja muutkin työpaikat. Nyt ne pirut vielä elävät pitkään ja vaativat kovasti sosiaali- ja terveysalan palveluja ja hoitolaitoksia, siis luovat ihan vääränlaisia työpaikkoja eli palvelupaikkoja, eivät vientituotetyöpaikkoja. Loistyötä.
Palkanalennusten ja työoloheikennysten lisäksi uhkaa palkansanelu, so. paikallinen työnantaja pääsee pompottamaan. Kiitos lylyt ja fjäderit, saitte kuin saittekin paikallisen sopimisen sidottua yhteiskuntasopimukseen, tämä mahdollisuus pienenee olennaisesti.
Mutta nollasopimuksia on luvassa, siis käytännössä ostovoiman heikentämisiä ainakin inflaation ja maksujen nousun verran.
Ja ainahan on se mahdollisuus, että työnantajille suoraan kohdistunut palkkakulujen säästö käytetään sillä paremmalla tavalla. Ainahan voi senkin rahan jakaa osakkeina ulos tai käyttää johtoportaan optio-ohjelmiin ja palkankorotuksiin. Ja kannattaa sijoittaa ulkomaille. Kun ei sovittu mistään velvoitteista vastineeksi säästöistä, ei todellakaan voitu puhua yhteiskuntasopimuksesta.
Kuulkaa, mikä parku nousi, kun tuon kirjoitin: - Ei ole olemassa mitään rahaa! On olemassa vain mahdollisuus olla maksamatta noita sovittuja asioita.
Aha. Siis firmat toimivat kädestä suuhun, kun nyt jaettiin kaikki ulos ennätysosinkoina, ei ole rahaa.
(Otsikon halpuuttaminen on niitä ällösanoja. Kuuluu samaan sarjaan kuin muotisana voimaannuttaminen tai monet muut aikansa jokapaikan sanat, kuten visio, tulosjohtaminen, tms.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti