Ajat muuttuvat. Enää ei kevättä voi varmistaa esimerkiksi muurarilla, maalarilla ja rantojen hampparilla, kun yhteislauluperinnekin alkaa hapertua pois. Enää ei ole myöskään esimerkiksi sillankaiteita, joilla koulusta kotiin päässeet tytöt istuisivat hempsuttamassa jalkojaan.
Eivät tule kottaraiset kitisemään, viheltämään ja matkimaan muita lintuja, mihin he tulisivat, kun ei ole hakamaita. Kuka lapsi enää tietää punertuvista koivunlatvoista, pälvistä, kevätsoitimista, hankiaisista, nyrkkeilevistä jäniksistä?
Mutta onhan pysyvää! Joka kevät leppä alkaa pärskityttää ympäristöään, ja herkimmät tietävät jo kauan ennen siitepölytiedotuksia, milloin kaukolaskeuma alkaa saapua. Ja sitten haapa jatkaa, pähkinäpensas, koivu tekevät parastaan. Kaupunki pistää paremmaksi: katupöly, se vihoviimeisen ikävä keväänmerkki, jää viikoiksi iloksemme. Ja sillähän ei ole mitään tekemistä harjaamattoman hiekan kanssa, eikä ainaisten kovien tuulien?
Kaupunki saa aikaan myös satametrisen uima-altaan Tykin kentän pyörätielle, se kun ei ole kunnolla talvella aurattu ja sen keskikohtaa ei ole rakennettu korkeammaksi. Koiranpaskattajat lisäävät tähän vielä toisen kevätefektin: kun kerran keskiosan lammikossa ei voi kulkea, pääsee kulkemaan laitojen koiranpaskoissa. Ah auvoa! (Vieressä on kakkaroskis.)
Katupölyyn on oivasti hoksattu syyllinen, autoilijahan se nastarenkaineen. Miksi talvella, sulien katujen aikana, tätä pölyongelmaa ei kuitenkaan ole? No, autoilija voi kyllä omilla toimillaan jouduttaa kevättä: jos hän sitkeästi pitää talvikumit alla, todennäköisyys hyviin kesäkeleihin kasvaa potensseissa. Ja toisin päin, vaihtamalla renkaat varmistaa takatalven viimeistään kolmantena päivänä renkaanvaihdon jälkeen, vähintään iltainen sade yöllä jäätyy kavalaksi liukkaudeksi aamuihin. Satavarmaa on vaihtaa kesärenkaisiin ja lähteä itse pois kotoa, jolloin Ritva joutuisi salamana vaihtamaan takaisin talvirenkaisiin.
Varma tapa pakittaa kevättä on myös vaate- ja varustehuolto. Huollapa sukset kesäkuntoon, pakkaa ne, nosta säilöönsä, jo alkavat hiihtokelit. Putsaa ja huolla talvikengät ja pakkaa ne pois vaatehuoneeseen paikoilleen, ja kas, huomisaamuna on pakkanen tai viisisenttinen hanki. Saman efektin saa talvitakin tuulettamisella ja harjaamisella pois. Ovelana miehenä olen ruvennut käyttämään lyhythihaisia paitoja ympäri vuoden esimerkiksi pikkutakin alla, niin että sääjärjestelijä ei arvaa, milloin siirryn pysyvästi kesäpaitoihin...
Oikeasti, tänä keväänä on ollut pakko pitää niin monenlaisia kausivarusteita esillä, että vaatenaulakkoon ei järjestelyittä mahdu yhdenkään vieraan vaatteet, on kevät sen verran usein ilmettään muuttanut.
Kevättä voi tehdä yhä hyppynaruilla ja twisteillä. Kevättä tehdään myös nuhalla ja yskällä, kun vaatetusta kevennetään ennen aikojaan. Jopa kymmenen asteen pakkasessa auringon puolella käsineet ja hatut ja kaulaliinat ovat yhä liikaa, vaikka typerä äiti tai vielä typerämpi ope on tietävinään jotakin. Ennen kevään tiesi myös pihapelien muuttumisesta, mailapelit kääntyivät potkupalloksi tai pesiksen kopitteluksi. Viikon luontoääneksi olisi hyvinkin voinut panna pesiksen läpseen räpylään. Kaipaan tätä läpsettä.
Itse luulen edistäväni kevättä esimerkiksi jääpatjan poishakkaamisella pihasementiltä. Muutaman vuoden kokemus viimeaikoina on kuitenkin se, että jo alkavat sateet, jotka jäätyvät paksuksi patjaksi hyvin nopeasti taas. Varmempaa kevään tekoa olisi lumilinnan teko, viime talvena välittömästi alkoi pitkä lauha, sateinen jakso, joka tuhosi linnan ja vei lumet viisi kertaa. Kevättä teen - yritän tehdä - myös putsaamalla ja huoltamalla polkupyörät kevätkuntoon, mistä seuraa kurakelejä ja aamuliukkautta viikoiksi. Nämä liukkaat pakkaskelit varmistuvat parhaiten kuitenkin mopon akun paikoilleen laittamisella ja ensimmäisellä käyntiinlaitolla. Yllättäen pihan haravointi tai lintulaudan poisottaminen ei tuonut lumisadetta, sade lipasahti Pohjois-Karjalaan, Savoon ja varsinkin Kainuuseen.
Varma keväänviivytys syntyy myös kameralla. Yritäpä lähteä kuvaamaan näsiöitä tai sinivuokkoja, jo menee pilveen ja räntää sataa. Siis kamera visusti piiloon ja ikään kuin sattumalta osut kuvauspaikalle, saatat onnistua.
Kyllä, vaikka olikin luminen vappu isossa osassa maata, vaikka on ollut pitkiä kylmiä jaksoja ja mieltä on maahan lyöty, perusvire on ollut kesää kohti. Tuomi on jo lehdessä, seinän vieren sireenit samoin. Ne kevätkukkaklassikot ja korvasienet on löydetty ja Markun on ollut pakko päästä poluilleen. Miten sitä aina muistaakin ne takapakit kuitenkin paljon paremmin?
Vappuna olisi pitänyt tyttöjen päästä polvisukkiin ja sandaaleihin, niinhän ennen aina. Ja "retonki" alkoi liikkua miesten iloksi - pöh, farkut, missä ovat somat mekot?
Kuva: Imikkä on varma kevään merkki.
Eivät tule kottaraiset kitisemään, viheltämään ja matkimaan muita lintuja, mihin he tulisivat, kun ei ole hakamaita. Kuka lapsi enää tietää punertuvista koivunlatvoista, pälvistä, kevätsoitimista, hankiaisista, nyrkkeilevistä jäniksistä?
Mutta onhan pysyvää! Joka kevät leppä alkaa pärskityttää ympäristöään, ja herkimmät tietävät jo kauan ennen siitepölytiedotuksia, milloin kaukolaskeuma alkaa saapua. Ja sitten haapa jatkaa, pähkinäpensas, koivu tekevät parastaan. Kaupunki pistää paremmaksi: katupöly, se vihoviimeisen ikävä keväänmerkki, jää viikoiksi iloksemme. Ja sillähän ei ole mitään tekemistä harjaamattoman hiekan kanssa, eikä ainaisten kovien tuulien?
Kaupunki saa aikaan myös satametrisen uima-altaan Tykin kentän pyörätielle, se kun ei ole kunnolla talvella aurattu ja sen keskikohtaa ei ole rakennettu korkeammaksi. Koiranpaskattajat lisäävät tähän vielä toisen kevätefektin: kun kerran keskiosan lammikossa ei voi kulkea, pääsee kulkemaan laitojen koiranpaskoissa. Ah auvoa! (Vieressä on kakkaroskis.)
Katupölyyn on oivasti hoksattu syyllinen, autoilijahan se nastarenkaineen. Miksi talvella, sulien katujen aikana, tätä pölyongelmaa ei kuitenkaan ole? No, autoilija voi kyllä omilla toimillaan jouduttaa kevättä: jos hän sitkeästi pitää talvikumit alla, todennäköisyys hyviin kesäkeleihin kasvaa potensseissa. Ja toisin päin, vaihtamalla renkaat varmistaa takatalven viimeistään kolmantena päivänä renkaanvaihdon jälkeen, vähintään iltainen sade yöllä jäätyy kavalaksi liukkaudeksi aamuihin. Satavarmaa on vaihtaa kesärenkaisiin ja lähteä itse pois kotoa, jolloin Ritva joutuisi salamana vaihtamaan takaisin talvirenkaisiin.
Varma tapa pakittaa kevättä on myös vaate- ja varustehuolto. Huollapa sukset kesäkuntoon, pakkaa ne, nosta säilöönsä, jo alkavat hiihtokelit. Putsaa ja huolla talvikengät ja pakkaa ne pois vaatehuoneeseen paikoilleen, ja kas, huomisaamuna on pakkanen tai viisisenttinen hanki. Saman efektin saa talvitakin tuulettamisella ja harjaamisella pois. Ovelana miehenä olen ruvennut käyttämään lyhythihaisia paitoja ympäri vuoden esimerkiksi pikkutakin alla, niin että sääjärjestelijä ei arvaa, milloin siirryn pysyvästi kesäpaitoihin...
Oikeasti, tänä keväänä on ollut pakko pitää niin monenlaisia kausivarusteita esillä, että vaatenaulakkoon ei järjestelyittä mahdu yhdenkään vieraan vaatteet, on kevät sen verran usein ilmettään muuttanut.
Kevättä voi tehdä yhä hyppynaruilla ja twisteillä. Kevättä tehdään myös nuhalla ja yskällä, kun vaatetusta kevennetään ennen aikojaan. Jopa kymmenen asteen pakkasessa auringon puolella käsineet ja hatut ja kaulaliinat ovat yhä liikaa, vaikka typerä äiti tai vielä typerämpi ope on tietävinään jotakin. Ennen kevään tiesi myös pihapelien muuttumisesta, mailapelit kääntyivät potkupalloksi tai pesiksen kopitteluksi. Viikon luontoääneksi olisi hyvinkin voinut panna pesiksen läpseen räpylään. Kaipaan tätä läpsettä.
Itse luulen edistäväni kevättä esimerkiksi jääpatjan poishakkaamisella pihasementiltä. Muutaman vuoden kokemus viimeaikoina on kuitenkin se, että jo alkavat sateet, jotka jäätyvät paksuksi patjaksi hyvin nopeasti taas. Varmempaa kevään tekoa olisi lumilinnan teko, viime talvena välittömästi alkoi pitkä lauha, sateinen jakso, joka tuhosi linnan ja vei lumet viisi kertaa. Kevättä teen - yritän tehdä - myös putsaamalla ja huoltamalla polkupyörät kevätkuntoon, mistä seuraa kurakelejä ja aamuliukkautta viikoiksi. Nämä liukkaat pakkaskelit varmistuvat parhaiten kuitenkin mopon akun paikoilleen laittamisella ja ensimmäisellä käyntiinlaitolla. Yllättäen pihan haravointi tai lintulaudan poisottaminen ei tuonut lumisadetta, sade lipasahti Pohjois-Karjalaan, Savoon ja varsinkin Kainuuseen.
Varma keväänviivytys syntyy myös kameralla. Yritäpä lähteä kuvaamaan näsiöitä tai sinivuokkoja, jo menee pilveen ja räntää sataa. Siis kamera visusti piiloon ja ikään kuin sattumalta osut kuvauspaikalle, saatat onnistua.
Kyllä, vaikka olikin luminen vappu isossa osassa maata, vaikka on ollut pitkiä kylmiä jaksoja ja mieltä on maahan lyöty, perusvire on ollut kesää kohti. Tuomi on jo lehdessä, seinän vieren sireenit samoin. Ne kevätkukkaklassikot ja korvasienet on löydetty ja Markun on ollut pakko päästä poluilleen. Miten sitä aina muistaakin ne takapakit kuitenkin paljon paremmin?
Vappuna olisi pitänyt tyttöjen päästä polvisukkiin ja sandaaleihin, niinhän ennen aina. Ja "retonki" alkoi liikkua miesten iloksi - pöh, farkut, missä ovat somat mekot?
Kuva: Imikkä on varma kevään merkki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti