Aamukahvi, tottakai, joskus jopa ennen pukeutumista. Toisella kupillisella oli kaverina jo leipääkin, ja päällä kunnon kotimaista kinkkua. Sanomalehtikin selattiin siinä kiireessä, hedelmiä syödessä. Jo olikin aika lähteä töihin, mies pani uudet lenkkarinsa jalkaan ja sulki oven takanaan, ennen kuin pani tupakaksi kävellessään autolleen. Olipa hienoa, että polttoaineeseen oli nykyisin sekoitettu biopolttoainetta! Kaupunkiin pääsi nykyisin leveää, uutta moottoritietä, eipä tarvinnut ruuhkissa kärvistellä. Sen kun hurautti uusilla nastarenkaillaan.
Tänään olisi liikuntaa, ja vaikka näin aamulla onkin pakkanen, päivällä pojat saisivat pelata uusilla jalkapalloilla. Ruokatunniksi lapset saivat kerrankin tilata, mitä halusivat, olisi siis varmaan hampurilaisia tai pitsaa?
-----
Kahvia? Kahvihan on yksi tunnetuimmista rahakasveista. Kahvia viljellään tulojen saamiseksi sen sijaan, että viljeltäisiin ruokaa. Maan omistaa tavallisesti joku rikas amerikkalainen tai eurooppalainen, viljelymenetelmät ovat suurviljelymenetelmiä, koneistettuja, eli eivät kovin monelle edes työtä tarjoa. Tee ei juuri parempi olisi, varsinkaan, jos sen tekijä olisi Nestle´, jonka suurimpana syntinä pidän äidinmaidon tilalle hyvin halvalla kehitysmaissa markkinoitua vastiketta. Yhdistäpä tämä vastike saastuneeseen veteen, ja maailman toiseksi yleisin kuolinsyy onkin siinä.
Pukeutuiko sankarimme johonkin keinokuituiseen vaatteeseen, todennäköisesti. Siis tuki DuPont-yhtiötä, joka omistaa oikeudet valtavaan keinokuitumäärään, mutta on samalla Coca Colan taustayhtiö. Tämä puolestaan mm. markkinoi alihintaan juomia kehitysmaihin, ja kun tietty riippuvuus on saavutettu, hinta normaalistetaan. Fanta-baby on myös tunnettu epäeettisen markkinoinnin tulos: Fantaa väitettiin paremmaksi lapselle kuin äidinmaito, mutta sokeri ei tunnetusti juuri kasvulle ja kehitykselle välttämättömiä aineita sisällä, saati suoja-aineita. Boikotti tehosi, mutta homma alkoi uudelleen.
Leipää. Pelto valtaa tilaa, yksipuolistaa kasvillisuutta, estää eliöitten liikkumista. Todennäköisesti keinolannoitteet ovat jo pilanneet vesistöjä ja myrkyttäneet maan. Se kinkku taas oli vaatinut 200 kiloa viljaa kasvaakseen yhden kilon, olisihan sen viljankin voinut syödä. Onneksi ei sentään ollut naudanlihaa, nautakarjahan on varsinainen kasvihuonekaasupommi. Sikoja kohdellaan - niin, sikamaisesti, sikaa käytetään mm. sotilaslääketieteessä korvaamaan ihmistä, se kun on kudoksiltaan aika samanlainen. Kotimaisuus on aika hyvä asia, sillä ruoka pitäisi tuottaa lähiruokana.
Sanomalehti on osin uusiopaperia, mutta onko siistaus ollut ympäristöystävällistä? Neitseellinen kuitu on peräisin kasvatetusta puusta, yksilajisesta metsästä, jonka puusto on samanikäistä. Tällainen metsä yksipuolistaa myös muut eliölajit, ja on isoina alueina tehokas lajien kulkeutumisen este. Puupelto?
Hedelmät on ehkä viljelty rahakasvina. Tai vielä pahempaa, suurviljelijä on ostanut köyhien maan raivanneiden pellot, lannoittanut ne tuottaviksi. Tulos siirtyy pois maasta.
Onko varmaa, että ne lenkkarit eivät ole lapsityövoimalla tehdyt? Tai alipalkattujen, ylipitkää päivää tekevien orja- tai siirtotyöläisten tekemät? Sama koskee tietysti jalkapalloakin.
Tupakka on rahakasvi. Aikanaan esimerkiksi Zimbabwen tuloista viidesosa kuitenkin tuli tupakasta, milläpä korvaat nekin tulot? Tupakka on malliesimerkki myös siitä, että tositietoakin tuotteen haitoista on valtavasti, mutta silti sitä käytetään.
Autoon liittyy niin monta harkittavaa asiaa, että muuta ei tähän juttuun mahtuisikaan. Siis tilaa kommenteille? Puhutaanpa vaikka elämänkaariajattelusta.
Mitä kaikkea vaatiikaan valmistusvaihe? Miten eettistä on esimerkiksi raaka-ainehankinta? Entä tuotteen toimintavaihe - älä unohda valtavia oheistarpeita, esimerkiksi tiestöä, sairaanhoitoa, polttoainehuoltoa. Ja entä se loppusijoitus?
Jokaiseen vaiheeseen liittyy valtavasti myös eettistä pohdittavaa, ympäristöriskejä ja suoranaista tuhoa. Nastarenkaat kuluttavat tietä, aiheuttavat suuren osan katupölystä. Kumi sisältää monenmoisia haitallisia aineita, ja kumiplantaasi vie tilaa tärkeämältä eli ruoantuotannolta.
Juuri nyt palaa Indonesiassa metsää. Suuri osa tulipaloista on saanut alkunsa kulotuksesta: on raivattu tilaa öljypalmulle, palmuöljyä taas tarvitaan mm. biopolttoaineisiin.
Kenen maa oikeasti on, on usein epäselvää. Pienviljelijät pakotetaan muualle, esimerkiksi kaskeamaan uutta peltoa. Ainutkertaisia suo- ja sademetsäalueita häviää, yksipuolistuu.
Mutta eipä mitään, me täällä pohjoisessa ajamme puhtaammin ja hyvällä omallatunnolla.
Moottoritie saattoi antaa sankarillemme pari minuuttia lisää aikaa. Tarpeeseen ? Ainakin se peitti asfaltilla valtavan palan luontoa, vielä enemmän komeissa risteyksissään, toimi rajana ja kulkuesteenä niin kasveille kuin eläimillekin. Pelkät hulevedet olivat jo ongelma.
Hampurilaisteoria menee suunnilleen tähän tapaan. On väestöongelma, kaupungeissa työttömyyttä, slummiutumista, ja on myös maalla liikaa tilatonta väkeä. Valtio lupaa verovapauden määräajaksi sille, joka raivaa tilan sademetsääaluelle, esim. Mato Grossoon. Tilahan raivataan, sademetsää kaadetaan (aikanaan 80-luvulla noin jalkapallokentällinen/minuutti globaalisti, tahti oli kiihtymässä), kasketaan.
Viljellään, mitä viljellään, tila tuottaa satoa maksimissaan kolme vuotta: sademetsän maaperä on ohut ja vähäravinteinen, sateet huuhtovat senkin vähän. Tulee lähtö - eipä hätää, tulee iso lihakarjan kasvattaja, maksaa tilasta pilkkahinnan. Alkaa lannoitus ja rehukasvien viljely, ja kun alfalfa on apilakasvi (sinimailanen), se typpilannoittaa maan ja karja panee vielä paremmaksi. Peltotilkut yhdistellään raivaamalla sademetsä välistä, tehdään tieverkko. Köyhät viljelijät ovatkin muuttuneet nyt täysin tuottajasta riippuvaisiksi peoneiksi tai lihajalostustehtaan työläisiksi. Ja me syömme lihan hampurilaisissamme? Ja sademetsä kadotettiin ikiajoiksi. Sama teoria koskee toki myös sokeriruokoviljelmiä, ruoko on nykyään myös tärkeä biopolttoainekasvi.
Toivottavasti pitsa ei ole tonnikalapitsaa? Vain yksi tonnikalalaji kestää nykykalastuksen, muut hupenevat. Ja samalla kalastetaan mm. delfiinejä. Ryöstökalastus on eräs pahimpia tahallisia luonnonkatastrofeja. Itsekin olen saanut ihmetellä Namibian rannikolla venäläisiä ja japanilaisia kalatehtaita. Jos kala edes menisi ihmisravinnoksi, mutta kun se menee esimerkiksi rehuksi tai lannoitteiksi!
-----
Hengästyttää! Sankarimme elämä olisi mahdotonta, jos hän joka ikisessä elämänvaiheessa suorittaisi jonkinlaisen pohdiskelun ja valinnan. Eikä tietoa ole valinnan pohjaksi, sen sijaan on kyllä tarpeita luovaa markkinointia. Tietoa on myös toisenlaisista mahdollisuuksista, esimerkiksi on tekniikkausko, jonka mukaan tekniikan aiheuttamat ongelmat voidaan ratkaista tekniikalla.
Helpointa on olla tietämättä mitään, voi nautiskella maailman juuri minulle ja vain minulle tarkoittamista eduista. Tavallinen mies, ei hyvä tai paha? Sankarimme loppupäivä on ihan yhtä tylsä kuin alkukin, mutta täynnään ansoja, joihin tietämättään pudota.
Kuva: Aikanaan maton pesu oli ihan hyväksyttävää järvessä. Sitten keksittiin fosfaattien vaarallisuus, mutta mäntysuopa oli yhä hyväksyttävää. Nyt pesu sallitaan vain kuivalla maalla.
Esimerkki on oikea kuvaamaan, että ei ihminen tarkoittaen luontoa usein tuhoa, mutta tietoa puuttuu.
Tänään olisi liikuntaa, ja vaikka näin aamulla onkin pakkanen, päivällä pojat saisivat pelata uusilla jalkapalloilla. Ruokatunniksi lapset saivat kerrankin tilata, mitä halusivat, olisi siis varmaan hampurilaisia tai pitsaa?
-----
Kahvia? Kahvihan on yksi tunnetuimmista rahakasveista. Kahvia viljellään tulojen saamiseksi sen sijaan, että viljeltäisiin ruokaa. Maan omistaa tavallisesti joku rikas amerikkalainen tai eurooppalainen, viljelymenetelmät ovat suurviljelymenetelmiä, koneistettuja, eli eivät kovin monelle edes työtä tarjoa. Tee ei juuri parempi olisi, varsinkaan, jos sen tekijä olisi Nestle´, jonka suurimpana syntinä pidän äidinmaidon tilalle hyvin halvalla kehitysmaissa markkinoitua vastiketta. Yhdistäpä tämä vastike saastuneeseen veteen, ja maailman toiseksi yleisin kuolinsyy onkin siinä.
Pukeutuiko sankarimme johonkin keinokuituiseen vaatteeseen, todennäköisesti. Siis tuki DuPont-yhtiötä, joka omistaa oikeudet valtavaan keinokuitumäärään, mutta on samalla Coca Colan taustayhtiö. Tämä puolestaan mm. markkinoi alihintaan juomia kehitysmaihin, ja kun tietty riippuvuus on saavutettu, hinta normaalistetaan. Fanta-baby on myös tunnettu epäeettisen markkinoinnin tulos: Fantaa väitettiin paremmaksi lapselle kuin äidinmaito, mutta sokeri ei tunnetusti juuri kasvulle ja kehitykselle välttämättömiä aineita sisällä, saati suoja-aineita. Boikotti tehosi, mutta homma alkoi uudelleen.
Leipää. Pelto valtaa tilaa, yksipuolistaa kasvillisuutta, estää eliöitten liikkumista. Todennäköisesti keinolannoitteet ovat jo pilanneet vesistöjä ja myrkyttäneet maan. Se kinkku taas oli vaatinut 200 kiloa viljaa kasvaakseen yhden kilon, olisihan sen viljankin voinut syödä. Onneksi ei sentään ollut naudanlihaa, nautakarjahan on varsinainen kasvihuonekaasupommi. Sikoja kohdellaan - niin, sikamaisesti, sikaa käytetään mm. sotilaslääketieteessä korvaamaan ihmistä, se kun on kudoksiltaan aika samanlainen. Kotimaisuus on aika hyvä asia, sillä ruoka pitäisi tuottaa lähiruokana.
Sanomalehti on osin uusiopaperia, mutta onko siistaus ollut ympäristöystävällistä? Neitseellinen kuitu on peräisin kasvatetusta puusta, yksilajisesta metsästä, jonka puusto on samanikäistä. Tällainen metsä yksipuolistaa myös muut eliölajit, ja on isoina alueina tehokas lajien kulkeutumisen este. Puupelto?
Hedelmät on ehkä viljelty rahakasvina. Tai vielä pahempaa, suurviljelijä on ostanut köyhien maan raivanneiden pellot, lannoittanut ne tuottaviksi. Tulos siirtyy pois maasta.
Onko varmaa, että ne lenkkarit eivät ole lapsityövoimalla tehdyt? Tai alipalkattujen, ylipitkää päivää tekevien orja- tai siirtotyöläisten tekemät? Sama koskee tietysti jalkapalloakin.
Tupakka on rahakasvi. Aikanaan esimerkiksi Zimbabwen tuloista viidesosa kuitenkin tuli tupakasta, milläpä korvaat nekin tulot? Tupakka on malliesimerkki myös siitä, että tositietoakin tuotteen haitoista on valtavasti, mutta silti sitä käytetään.
Autoon liittyy niin monta harkittavaa asiaa, että muuta ei tähän juttuun mahtuisikaan. Siis tilaa kommenteille? Puhutaanpa vaikka elämänkaariajattelusta.
Mitä kaikkea vaatiikaan valmistusvaihe? Miten eettistä on esimerkiksi raaka-ainehankinta? Entä tuotteen toimintavaihe - älä unohda valtavia oheistarpeita, esimerkiksi tiestöä, sairaanhoitoa, polttoainehuoltoa. Ja entä se loppusijoitus?
Jokaiseen vaiheeseen liittyy valtavasti myös eettistä pohdittavaa, ympäristöriskejä ja suoranaista tuhoa. Nastarenkaat kuluttavat tietä, aiheuttavat suuren osan katupölystä. Kumi sisältää monenmoisia haitallisia aineita, ja kumiplantaasi vie tilaa tärkeämältä eli ruoantuotannolta.
Juuri nyt palaa Indonesiassa metsää. Suuri osa tulipaloista on saanut alkunsa kulotuksesta: on raivattu tilaa öljypalmulle, palmuöljyä taas tarvitaan mm. biopolttoaineisiin.
Kenen maa oikeasti on, on usein epäselvää. Pienviljelijät pakotetaan muualle, esimerkiksi kaskeamaan uutta peltoa. Ainutkertaisia suo- ja sademetsäalueita häviää, yksipuolistuu.
Mutta eipä mitään, me täällä pohjoisessa ajamme puhtaammin ja hyvällä omallatunnolla.
Moottoritie saattoi antaa sankarillemme pari minuuttia lisää aikaa. Tarpeeseen ? Ainakin se peitti asfaltilla valtavan palan luontoa, vielä enemmän komeissa risteyksissään, toimi rajana ja kulkuesteenä niin kasveille kuin eläimillekin. Pelkät hulevedet olivat jo ongelma.
Hampurilaisteoria menee suunnilleen tähän tapaan. On väestöongelma, kaupungeissa työttömyyttä, slummiutumista, ja on myös maalla liikaa tilatonta väkeä. Valtio lupaa verovapauden määräajaksi sille, joka raivaa tilan sademetsääaluelle, esim. Mato Grossoon. Tilahan raivataan, sademetsää kaadetaan (aikanaan 80-luvulla noin jalkapallokentällinen/minuutti globaalisti, tahti oli kiihtymässä), kasketaan.
Viljellään, mitä viljellään, tila tuottaa satoa maksimissaan kolme vuotta: sademetsän maaperä on ohut ja vähäravinteinen, sateet huuhtovat senkin vähän. Tulee lähtö - eipä hätää, tulee iso lihakarjan kasvattaja, maksaa tilasta pilkkahinnan. Alkaa lannoitus ja rehukasvien viljely, ja kun alfalfa on apilakasvi (sinimailanen), se typpilannoittaa maan ja karja panee vielä paremmaksi. Peltotilkut yhdistellään raivaamalla sademetsä välistä, tehdään tieverkko. Köyhät viljelijät ovatkin muuttuneet nyt täysin tuottajasta riippuvaisiksi peoneiksi tai lihajalostustehtaan työläisiksi. Ja me syömme lihan hampurilaisissamme? Ja sademetsä kadotettiin ikiajoiksi. Sama teoria koskee toki myös sokeriruokoviljelmiä, ruoko on nykyään myös tärkeä biopolttoainekasvi.
Toivottavasti pitsa ei ole tonnikalapitsaa? Vain yksi tonnikalalaji kestää nykykalastuksen, muut hupenevat. Ja samalla kalastetaan mm. delfiinejä. Ryöstökalastus on eräs pahimpia tahallisia luonnonkatastrofeja. Itsekin olen saanut ihmetellä Namibian rannikolla venäläisiä ja japanilaisia kalatehtaita. Jos kala edes menisi ihmisravinnoksi, mutta kun se menee esimerkiksi rehuksi tai lannoitteiksi!
-----
Hengästyttää! Sankarimme elämä olisi mahdotonta, jos hän joka ikisessä elämänvaiheessa suorittaisi jonkinlaisen pohdiskelun ja valinnan. Eikä tietoa ole valinnan pohjaksi, sen sijaan on kyllä tarpeita luovaa markkinointia. Tietoa on myös toisenlaisista mahdollisuuksista, esimerkiksi on tekniikkausko, jonka mukaan tekniikan aiheuttamat ongelmat voidaan ratkaista tekniikalla.
Helpointa on olla tietämättä mitään, voi nautiskella maailman juuri minulle ja vain minulle tarkoittamista eduista. Tavallinen mies, ei hyvä tai paha? Sankarimme loppupäivä on ihan yhtä tylsä kuin alkukin, mutta täynnään ansoja, joihin tietämättään pudota.
Esimerkki on oikea kuvaamaan, että ei ihminen tarkoittaen luontoa usein tuhoa, mutta tietoa puuttuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti