Aamut alkavat vihdoin lämmetä. Se tarkoittaa rullaluistelua, pyöräilyä, tai sitten vaeltelua kesämekkoisessa luonnossa. Vihdoinkin.
Puutarha alkaa olla garden, ei enää yard. saimme vihdoin aikaiseksi käydä taimitarhalla, kunnostimme riippuvat puutarhamme ja nyt tuntuu kesä asettuvan
pihalle. Kelpaa lukea lämpöisessä, ja kun katseensa kohottaa, näkee jotakin kaunistakin. 12. päivä Pähkinä saa nimensä, toivottavasti saamme myös sään puolesta olla ulkona, kukat joka tapuksessa asettuvat ja tuuhettuvat siiheksi juuri sopivasti kauneimmilleen.
Palokalustoämpärit (kuva) ovat saaneet uuden elämän amppeleina. Muutenhan pihamme on aika perinteiseen tapaan. Villikukkia pyrin saamaan "lehtoihin" pensaiden alle, niinpä Kirkonmaalta tuodut lehtotähtimöt ja Mattilan takametsästä kaivetut lehtolemmikit
ovat juuri nyt komeita, kurjenpolvet vasta kurkistelevat.
Oikein symbolisestikin kesä alkoi. Kävin nieleskelemässä suvivirren ja hyvästelemässä sen vihoviimeisen oman luokkani yläkouluun. Hyvää matkaa vain.
Ja tänään pääsen vielä lakkiaisiinkin.
Kelpaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti