Taitaa olla kolmas eduskunta, jonka päätehtävä on saada aikaan pysyvä sote-ratkaisu- Erittäin moni on tuhlannut kolme kertaa äänensä tämä mielessään, sillä aina on uusi vallanpitäjä myllännyt kaiken ja alkanut alusta. Ja seuraavien vaalien voittaja (SDP?) taas myllää kaiken...
Ei näy valmista tulevan nytkään. Pelkästään hallituskriisissä Kokoomukselle luvattu valinnanvapaus on täysin auki (Keskusta sai 18 maakuntaansa hallinnoimaan 15 sote-aluetta, nerollisesti, samassa ratkaisussa.).
Lausuntokierroksella on ratkaisumalli, jota ei aiotakaan toteuttaa, koska siitä puuttuu olennainen osa.
Valinnanvapausasiat eivät edes ehdi lausunnoille, mikäli jääräpäisesti pidetään aikatauluista kiinni.
Valinnanvapaus toteutuu vain, jos se tarkoittaa: Saat vapaasti valita, mihin et pääse.
Nyt on tulossa kuntavaalit. Aika pätevä päättäjä on, jos osaa jotakin sotesta luvata. Moni on, taitaa vain olla niin, että lupaukset syödään periaatteella "kyllähän me, mutta kun ne muut". Miten sote rahoitetaan, esimerkiksi. Maakuntavero? Lisäämällä jo ennestään huikeita veroäyrejä? Sillä halvaksi ei tule valinnanvapaus: ihan varmasti yksityinen ei tule kunnalliselle nykyiselle hintatasolle. Moni odottaa innokkaana kunnallisveron laskua, kun sote-ratkaisu vie yli puolet budjettimenoista. Näkisi vain!
Mitä kunnalle jää, kun sote irtoaa? Opetus, päivähoito/varhaiskasvatus, kulttuuri, vapaa-aika ja liikunta, nuorisotyö, kaavoitus ja tekninen toimi, ympäristötoimi. Onhan tuota tuossakin.
Kuka hoitaa rajapinnat - kuka rahoittaa rajapinnat? Esimerkiksi oppilas on kokonaisuus eikä vain pala siellä, toinen täällä: erityisoppilas saanee koulun puolella erityisopetuksen, entä sitten vaikkapa psykiatrin palvelut?
----
Päivähoito on kehno nimi, tuo mieleen lähinnä säilytyksen, vaipanvaihdon ja ruokailun. Varhaiskasvatus olisi parempi sana.
Lisäksi olisi jokaisen päättäjän muistettava, että kyseessä on LAPSEN palvelu, ei aikuisten.
Tärkeää tietysti on, että päivähoito mahdollistaa vanhempien työssäkäynnin, mutta etusijalla on lapsi.
Tämä tarkoittaa tietysti reaalisia mahdollisuuksia toteuttaa kasvatusta, toteuttaa opetussuunnitelmaa, so. riittävästi ammattitaitoisia ihmisiä, terveitä, riittäviä, tarkoituksenmukaisia tiloja ja välineitä, sopivia ryhmäkokoja.
Se tarkoittaa myös tasa-arvoista, subjektiivista päivähoito-oikeutta.
Toteutuma on kuitenkin toista. Luulenpa, että peruspoliitikon kuva päivähoidosta on ihan toinen!
Pienet yksiköt ajetaan alas. Hoito keskitetään isoihin taloihin. Henkilökunta minimoidaan. Ryhmäkoot ylitetään "tilapäisesti" vuosikausia. Pedagoginen johtaminen (myös hallinnointi) on useiden talojen yhteistä. Pätevyysvaatimuksia lasketaan. Varhaiskasvatus lähestyy lapsen säilyttämistä, ehkä usein sentään turvassa!
Keskiössä on säästö, ei lapsi.
Hyviä lukuhetkiä esimerkiksi Lapsenoikeuksien sopimuksen perusteiden ja 3. pykälän kanssa, päättäjä!
Ei näy valmista tulevan nytkään. Pelkästään hallituskriisissä Kokoomukselle luvattu valinnanvapaus on täysin auki (Keskusta sai 18 maakuntaansa hallinnoimaan 15 sote-aluetta, nerollisesti, samassa ratkaisussa.).
Lausuntokierroksella on ratkaisumalli, jota ei aiotakaan toteuttaa, koska siitä puuttuu olennainen osa.
Valinnanvapausasiat eivät edes ehdi lausunnoille, mikäli jääräpäisesti pidetään aikatauluista kiinni.
Valinnanvapaus toteutuu vain, jos se tarkoittaa: Saat vapaasti valita, mihin et pääse.
Nyt on tulossa kuntavaalit. Aika pätevä päättäjä on, jos osaa jotakin sotesta luvata. Moni on, taitaa vain olla niin, että lupaukset syödään periaatteella "kyllähän me, mutta kun ne muut". Miten sote rahoitetaan, esimerkiksi. Maakuntavero? Lisäämällä jo ennestään huikeita veroäyrejä? Sillä halvaksi ei tule valinnanvapaus: ihan varmasti yksityinen ei tule kunnalliselle nykyiselle hintatasolle. Moni odottaa innokkaana kunnallisveron laskua, kun sote-ratkaisu vie yli puolet budjettimenoista. Näkisi vain!
Mitä kunnalle jää, kun sote irtoaa? Opetus, päivähoito/varhaiskasvatus, kulttuuri, vapaa-aika ja liikunta, nuorisotyö, kaavoitus ja tekninen toimi, ympäristötoimi. Onhan tuota tuossakin.
Kuka hoitaa rajapinnat - kuka rahoittaa rajapinnat? Esimerkiksi oppilas on kokonaisuus eikä vain pala siellä, toinen täällä: erityisoppilas saanee koulun puolella erityisopetuksen, entä sitten vaikkapa psykiatrin palvelut?
----
Päivähoito on kehno nimi, tuo mieleen lähinnä säilytyksen, vaipanvaihdon ja ruokailun. Varhaiskasvatus olisi parempi sana.
Lisäksi olisi jokaisen päättäjän muistettava, että kyseessä on LAPSEN palvelu, ei aikuisten.
Tärkeää tietysti on, että päivähoito mahdollistaa vanhempien työssäkäynnin, mutta etusijalla on lapsi.
Tämä tarkoittaa tietysti reaalisia mahdollisuuksia toteuttaa kasvatusta, toteuttaa opetussuunnitelmaa, so. riittävästi ammattitaitoisia ihmisiä, terveitä, riittäviä, tarkoituksenmukaisia tiloja ja välineitä, sopivia ryhmäkokoja.
Se tarkoittaa myös tasa-arvoista, subjektiivista päivähoito-oikeutta.
Toteutuma on kuitenkin toista. Luulenpa, että peruspoliitikon kuva päivähoidosta on ihan toinen!
Pienet yksiköt ajetaan alas. Hoito keskitetään isoihin taloihin. Henkilökunta minimoidaan. Ryhmäkoot ylitetään "tilapäisesti" vuosikausia. Pedagoginen johtaminen (myös hallinnointi) on useiden talojen yhteistä. Pätevyysvaatimuksia lasketaan. Varhaiskasvatus lähestyy lapsen säilyttämistä, ehkä usein sentään turvassa!
Keskiössä on säästö, ei lapsi.
Hyviä lukuhetkiä esimerkiksi Lapsenoikeuksien sopimuksen perusteiden ja 3. pykälän kanssa, päättäjä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti