tiistai 9. huhtikuuta 2013

Miksi olit Mikael Agricola, et Mikko Talonpoika?


Mikael, minkä teit!
Motiivisi tuskin olivat mitenkään ihmeelliset, tuskin halusit kieltä, jolla voisi tehdä kulttuuria, sivistystä, tiedettä. Halusit, että jokainen voisi itse lukea Raamattuaan, Jumalan sanaa puhtaana. Taivaalliset tavoitteet suorastaan!

Ansaitset silti vähintään liputuspäivän. Suurmies olet, ehkä suomalaisen identiteetin kannalta suurempikin kuin esimerkiksi Lönnrot tai Mannerheim.
Jo uskonpuhdistuksen vakiinnuttaja ja rauhanneuvottelija patsaansa ansaitsisi, mutta kansakunnan kaapin päälle sinut kyllä kirjoitetun suomen kehittäminen sinut nostaa.

Kuinka ilmaista pitkä vokaali? Kuinka ilmaista kk-geminaatta. Missä piileksii artikkeli? Ks vai x? Ja paljon muuta pohdittavaa - eikä kielitiedettä tai mallia tukena.

Myöhemmät ajat ovat osoittaneet, että Mikael ja ABC-kirja, kirkon aikaansaama lukutaitopakko, ovat olleet eräs merkittävin tekijä Suomen kansan itsetunnon, sivistyksen, jopa elintason nostajana. Kieliriidoista huolimatta: onneksi torikieli, rahvaan kieli, arkikieli sai puolustajansa ja loistavat käyttäjänsä, esimerkiksi Kiven ja Ahon ja loistavan kehittäjän Lönnrotin.

Mitä tekee tämä aika? Mielestäni kaikki kehitys ei ole suotavaa kielen kannalta: uusia sanoja tarvitaan uusien käsitteiden tullessa, uusia ilmauksia uusien viestimien myötä, mutta onko silti pakko englannistaa, lyhentää, pudottaa juuri se pois, mikä tekee suomesta suomea, erottaa kaikista muista?
Osa sijamuodoistakin on kuolemankielissä, apua!

Ainahan erilaiset ryhmät ovat pyrkineet erottautumaan kielellään. Luonnostaan on murre, mutta tahallaan on slangi, on nuorisokieli. Tietokonekielessä on vaikea keksiä suomenkielistä vastinetta selkeälle englanninkieliselle ilmaukselle. Mutta silti: suomenkieli ei saa olla se väistyvä, suomea tulee kehittää - mutta fennismit, ominaispiirteet säilyttäen, ei ehdoitta antautuen.

Ja Aalto-yliopiston väitöskirjat tehdään vain englanniksi!

Ei kommentteja: