lauantai 12. helmikuuta 2011

Siskon innoittama teksti

No nyt on ohjeet rukoilla homoparien kanssa. Pliisua, lällyä, arkaa - antaa tilaa olla monta mieltä, ja niitä tuomitsevia mieliähän löytyy. Ihan oikein minunkin mielestäni on, että ei kysytä tahtomisia tms., väännetä vihkimiseen päin, jos kerran kirkon kanta on mitattu sellaiseksi.

Erilaisuuden sieto on kaikille vaikeaa. Erityisen vaikeaa tuntuu olevan sukupuolisen erilaisuuden sieto. Ei mahdu erilainen kirkkoon - kumma, vaikka rakennuksena se kumisee tyhjyyttään. Onneksi sentään usko on henkilökohtainen asia, joskin ilman yhteisön tukea vaikea.

Pelottaa ajatella ns. Taivasta. Onko siellä vain sellaisia hyviksiä, jotka täällä maan päällä ovat nostaneet nokkaansa , osoittaneet muille paikan ja tuominneet.
Mikähän se on näiden hurskaiden taivaselämän agenda, enpä taida sellaista halutakaan...

(Lätsä, sarjissankari (antisankari) kertoi oman tiensä jo 70-luvulla.
Pappi katseli, - TSK! TSK!, Lätsän hoipertelua vosu kainalossa ja sanoi, että tuolla tiellä Lätsä joutuu helvettiin. No, Lätsä mietti hetken ja sanoi: - Siellä ne ovat kaveritkin!)

No olisiko se Taivas parempi, missä sitten olisi vain sateenkaariporukkaa ja muita erilaisia. On siinä Pietari-paralla seulomista.

Ikuinen yhteys - keiden kanssa, millä ehdoilla.

Ei kommentteja: