perjantai 28. tammikuuta 2011

Kiitos pitkästä päivästä

PISA. Vanhaa kulttuuria ja vino torni? 15-vuotiaisiin painottuva tutkimus menestymisestä eri oppiaineisa, missä Suomi on huippua - ja minä ope varsinkin?
Vai olisikohan kyse sittenkin Pien-Saimaasta...

Oli pitkä päivä eilen. Aloin koulussa kahdeksalta, lopetin neljältä, ryntäsin Lasten ja nuorten hyvinvointiryhmän kokoukseen ja sieltä suoraan PISA-tilaisuuteen.
Mikä ettei: hyvinvointiryhmässä sain läpi lasten kuulemisasioita, kaikissa alatyöryhmissä pohditaan keinoja eri ikäuokkien mielipiteen selville saamiseksi. Innosti ja jaksoin seuraavaan paikkaan: noloa olisi poissa olla, kun sentään Ympäristölautakuntaan kuulun.

PISA on edennyt. Tutkimus muuttuu vähitellen toimenpideohjelmaksi (Leader-ohjelma).
Samaan aikaan on menossa ELY-keskuksen vastaava RAVI-ohjelma, virtaustutkimuksia, ravinnemittauksia, kiintoainemittauksia.
Ja tuloksia: yllättäen (?) pohjoisosa itäisestä Pien-Saimaasta onkin pahiten fosforikuormitettu, esimerkiksi viemärin ylitulvimiset ja hulevedet ovat vain hetken piikki. Mikä kääntää syyttävän sormen kohti tehometsätaloutta, turvetta ja kohti viljelijää...

Ei. Syyllistä ei oikeasti etsitty tai saa etsiäkään. Kukin on toiminut maan tavan tai lupaehtojen puitteissa. Mutta kun jotakin tarvitsisi tehdä, tuntuu maanviljelijästä varmaan aika syyllistyneeltä, sillä 70 tilaa joutuu katselmuksiin, koulutukseen, ravinnekartoituksiin, toimenpideohjelmiin jopa. Samaan aikaan minä esimerkiksi pääsen kuin koira veräjästä - kysyin, mitä voin tehdä, ja vastaus oli, että pitää syödä lähiruokaa. Hm. Ei taida riittää - mutta ainahan voin syyllistää ja vaatia muita kuin kaupunkilaisia toimimaan...

Kritiikkiä tuli, että tutkitaan eikä tehdä. No hyvä, että tutkitaan ja sitten tehdään kunnolla!

Tiedetään paljon korjaavia toimenpiteitä. Esimerkiksi kymmenet ojat ja purot tuovat peltojen, soiden, hakkuualueiden ravinteet. Kaupungin mailla toki osa, kuntien myös, vaan menepäs vajain tiedoin yksityisen maille. Tehdään hidasteita, laskeutusaltaita, maapatoja, kosteikkoja - ajallaan. Pälvitetään ja äestetään istutusmetsä oikein, poikkirinteeseen, katkoja tehden. Puretaan (?) siltapatoa, tehdään kanavia ja pumppuja,...
Paljon on tehtykin, esimerkiksi kaupungin pahin pistekuormittaja eli Huhtiniemen rannan pumppulaitos on korjattu - mikään ei kyllä huipputulville riitä missään päin maailmaa. Ja ennen muuta, suunnitelmaa piisaa.

Projekti on pitkä, ei lopu 2013. Ja oikeastaan ei saisi edes puhua projektista, kysymys olkoon jatkuvasta prosessista. Mitä auttaisikaan puhdistaa vesi nopeasti ja jättää vettä pilaavat rakenteet korjaamatta, likaamaan uudelleen.
Mutta, kuten aina, projektille on rahaa - entä sen jälkeen?

Niin, Saimaan tila? Juuri nyt voi näyttää hyvältä, mutta älä usko silmiäsi. Vaikka levä ei "kuki" kuten talvella 08 - 09, veden fosfori- ja kiintoainearvot ovat aivan yhtä pahat.

On tietysti tärkeää matkailu, virkistyskäyttö, raakavesi. Mutta olisikohan Saimaalla arvo sinällään, Saimaana!

Ei kommentteja: