maanantai 4. joulukuuta 2017

Minunko isänmaani

Voi, minkä teitte!
Muutitte Suomen, minun Suomeni, kansalaisyhteiskunnasta sijoittajayhteiskunnaksi.
Yhteiskunnan, valtion, kuntien tehtävä ei olekaan tuottaa palveluja, riittää kun järjestää niitä.
Palvelujenkin on kannatettava, jopa tuotettava.
Ja minä kun luulin, että jo kansalaisena, pelkkänä asukkaanakin,  olen oikeutettu hyvinvointiin, turvaan, infrastruktuuriin.
Missä ovat esimerkiksi toimiva posti tai TVH?

Tässä on nykyisin oikeiston ja vasemmiston ero, vaikka sitä kukaan ei ääneen sano.  Kehitys - ei välttämättä edistys - vie siihen suuntaan, että sijoitusajattelu vie pohjan yhä uusilta aloilta.
Mitä on esimerkiksi soten valinnanvapaus?  Voisin kuvitella, kuinka hyväosainen valitsee ja se, joka eniten sote-palveluja tarvitsee, jonottaa sitä vihoviimeistä palvelunrupua, jonka hoitaja ei vielä ole älynnyt siirtyä rahakkaampaan yksityiseen palvelukseen.
Ei koulutuskaan enää ole olemassa siksi, että koulutuksesta on yleistä hyötyä, vaan siksi, että jossakin on vielä varaa, yhä huonommin kyllä, sitä järjestää.  Juuri koulutuksessa näkee räikeimmin, kuinka kehitys ja edistys ovat eri asia, usein päättäjien toimet näyttävät suorastaan alasajolta.  Koulutus olisi todellakin sijoitus tulevaisuuteen, mutta kun se ei tuota kvartaalivoittoja heti.
PISA on mitä on, mutta selkeästi näkee jo tulosten laskun. Pisa-sijoitus on myöskin ainoa, mitä päättäjä edes hiukan pelkää, eikä tuhoa kaikkea?

Linnan juhlissa korostuu talouden ylivalta päätöksenteossa. Ei se muutenkaan piilossa ole, olisikohan tuo kiky-”sopimus” helpoin esimerkki.  Se on hyvä esimerkki siitäkin, mitä ”Suomi” tarkoittaa sijoitusyhteiskunnassa: ”Suomen etu” onkin samaa kuin rahan siirtäminen suoraan kansalaiselta sijoittajalle/omistajalle.  Jotain unohtui, olisi pitänyt sitoa tämä raha tuotekehitykseen, työpaikkojen luomiseen.  Näin arkiekonomistina voin vain ihmetellä, kuinka muutaman vuoden ennätysmäiset osakepotitkin jaettiin, sen sijaan että raha olisi käytetty kehittämiseen.  Jättiosingot ulosmitattiin, koska ei muka ollut, mihin sijoittaa - kikyllä kerättiin rahaa, että olisi rahaa sijoittaa.  Hmm?

Sijoitusyhteiskunta ei tunnu ottavan vastuuta kansalaisistaan.  Vastuu ulkoistetaan.  Yhä enemmän vaaditaan kolmannelta sektorilta, omaisilta, eri viiteryhmiltä.  Esimerkiksi työvoima oli ennen perustuslaissa valtiovallan erityisessä suojeluksessa, nyt markkinoiden armoilla sekin.
Kerro jokin hoiva-ala, jolla ei törmätä rahan puutteeseen.

Minun Suomeni yhteiskunta on turvallinen ja vakaa.  Kilpailu-Suomi aikaansaa häiriöitä.  Yhä enemmän on ääriliikkeitä, omaan itseensä käpertymistä, muukalaisvihaa, syrjäytymistä.
Mutta kun katsoo muualle ja peittää korvansa, ei näe.  Ja jos vähän näkeekin, ei halua nähdä syitä, vaan syyllistää uhrit.
Täysin pätevänä yhteiskuntatieteilijänä sanoisin, että nykyjohdolle on aika kiva, kun meteli kohdistuu esimerkiksi maahanmuuttajiin eikä pahoinvoinnin todellisiin syihin.

Mutta liehutetaan lippuja, poltetaan kynttilöitä, katsotaan paraatit ja linnanjuhlat.  Vaikka minun itsenäisyyteni ei ole jämähtänytkään toiseen maailmansotaan, haluan juhlia Suomea.  Haluan juhlia ja olla ylpeä.

1 kommentti:

Unknown kirjoitti...

Näihin ajatuksiin yhdyn täysin.