Pisa. Ainoa sana, jota porvaripoliitikko koulutuksessa kunnioittaa, vähän pelkääkin. Monesko Suomi on - meneekö maailman parhaan koulun maine?
Pisa. Lupa huonontaa, halpuuttaa koulutusta. Kun kerran olemme tällä kurjistamisella yhä näin hyviä, voimme supistaa, kurjistaa, yhdistää, leikata vielä lisää. Siis ... ööö .... kehittää. Miksi ei muka keskiarvo riittäisi?
Pisa. Lupa syyllistää tuloksen tekijät yhä tuottamattomiksi loistyön tekijöiksi. Maailman paras koulu ei ole tuottavuutta, ei sitä ainakaan palkita saa eikä kunniaa antaa ainakaan työn tehneille.
Pisa. Kehityksen, edistyksenkin jarru. Meillä on nyt hyvin, jos emme tee mitään, meillä on aina hyvä koulu!
Mitä on Pisa-tutkimus? Kyllä se mittaa valmiuksia, taitoja ja kykyjä lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Sen sijaan sillä ei missään nimessä voi mitata maiden paremmuutta.
Kova väite, mutta jo se, että ottaisiin huomioon vertailuissa kaikki panostukset ja suhteutettaisiin ne tuloksiin, muuttaisi luultavasti järjestystä.
Pitäisi olla taso 1 ns. keskiarvolle monessa - tähän en etsi kaikkia - tulokseen vaikuttavassa tekijässä. Siitä poiketessa kerroin olisi joko yli tai alle yhden.
Kuinka pitkä on koulumatka? Ovatko tilat asianmukaiset ja toimivat? Onko sisäilmaongelmia? Ovatko opetusvälineet ajanmukaiset ja toimivat? Onko riittävästi opetusmateriaaleja ja koulutarvikkeita? Vastaako opetussuunnitelma vaatimuksia? Kuinka iso on luokkakoko? Mikä on opettajien koulutustaso ja pätevyysvaatimukset? Onko erityisopetus ajan tasalla ja riittävää? Raha/oppilas?
Todella isoja kertoimia saisi esimerkiksi tyypillinen kehitysmaakoulu, olen itsekin vieraillut esimerkiksi puun alla - sadeaikana ei siis ollut koulua. Myöskään omakielinen opetus ei todellakaan ole itsestään selvyys. Koulumatka saattaa kävellen viedä useita tunteja ja kotona odottavat muut kuin koulutyöt, vaikkapa maanviljelys, myllytys, paimenen työ, kotityöt, vedenhaku, puunhaku...
On myös paljon yleisiä yhteiskunnallisia asioita, jotka tietenkin heijastuvat koulumenestykseen, vaikkapa vanhempien osallisuus, kotitehtäviin käytetty aika, koulua tukevat harrastukset, kouluruokailu, asenne kouluun. Mitä vapaa-aikana lapsen työksi laitetaan, vaikuttaa myös.
Yhtenäiskulttuurissa on toki paljon helpompaa saavuttaa hyvät tulokset.
Ikävin asia on tietenkin, että on sota tai sisällissota. Hanki siinä sitten koulutusta.
Siis: jos suomalainen lapsi saa testistä esimerkiksi 40 pistettä se ei olisi edes puolta vaikkapa nigeriläisen lapsen 40 pisteestä. (mahtaako Niger olla mukanakaan Pisa.tutkimuksissa...)
Niin että eri aikojen sannit ja muut kouluvaltiaat, lopettakaa puhe koulun kehittämisestä, kun kyse on alasajosta. Uskokaa edes omia tutkijoitanne, ja kun pedagogiikka on teille vain pedakomiikkaa, uskokaa vaikka talousviisaita: kouluun sijoitettu prosentti lisää lisää tuottavuutta yli kaksi prosenttia.
Tuhoaja älköön ylpeilkö koululla. Minä saan omastani olla ylpeäkin, olin aika kauan mukana, mutta ei se koulu toki saa paikoilleen museoitua.
Minut saa kyllä aikanaan laittaa vitriiniin Kesämäen koulun tiloihin. Tekstiksi vaikka: Hän uskoi koulutukseen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti